Lagus, Anders Johan (1772–1831)

Logiikan ja metafysiikan professori (1805–1812), käytännöllisen filosofian professori (1812–1824), teologian (neljäs) professori (1824–1829), siveysopin professori (1829–1831).

Lagus oli valtiopäiville osallistuneen Iisalmen kirkkoherran vanhin poika. Hän aloitti 13-vuotiaana opinnot Uppsala yliopistossa, jossa hän tutustui F. M. Franzéniin. Lagus perehtyi Kantin filosofiaan, jota hän puolusti Turussa 1794 alkaen. Syksyllä 1796 Laguksesta tuli kreikkalaisen filologian dosentti. Hänet vihittiin papiksi 1803.

Karsten, Rafael (1879–1956)

Sosiaaliantropologi ja uskontotutkija, FT 1907, käytännölisen filosofian professori, Helsingin Yliopisto.

Hassel, Henrik (1700–1776)

Kaunopuheisuuden professori, kanslianeuvos.

Harva, Urpo Hemminki (1910–1994)

Filosofi ja pedagogi, FT 1935, professori.
 
Harva oli 1946–1973 kansansivistysopin, sittemmin aikuiskasvatuksen professori Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa/Tampereen yliopistossa. Harva julkaisi G.I. Hartmania käsittelevän väitöskirjansa (1935) lisäksi teoksia aikuiskasvatuksesta ja filosofisia tutkimuksia mm. kristinuskosta ja psykologiasta, ihmisestä hyvinvointiyhteiskunnassa, abortista, eutanasiasta jne. Harva osallistui aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun, erityisesti eettisissä kysymyksissä.

Hartman, Gabriel Israel (1776–1809)

Filosofian professori, akatemian kirjastonhoitaja, pedagogi, Kunskapsläran kirjoittaja.

Franzén, Frans Mikael (1772–1847)

Runoilija, kirkonmies, kantilainen, Turun Akatemian käytännöllisen filosofian ja historian professori, Ruotsin akatemian jäsen.

Bilmark, Johan (1728–1801)

Turun Akatemian ylimääräinen filosofian apulainen, historian ja käytännöllisen filosofian professori, rehtori.

Ahlman, Erik Gustaf (1892–1952)

Filosofi, FT 1916, Filosofian professori Helsingissä ja Jyväskylässä.

Achrelius, Daniel (1644–1692)

Turun Kuninkaallisen Akatemian opettaja, filosofian apulainen, kaunopuheisuuden professori vuodesta 1679 lähtien, rehtori 1687–1688.

Achrelius oli tunnettu puhetaidostaan latinan kielellä. Hän oli myös tuottelias kirjailija ja julkaisi huomattavan määrän runoteoksia. Achrelius teki luonnontieteitä tunnetuksi Suomessa tieteellisellä pääteoksellaan Contemplationes mundi (1682). Teoksen vapaamielinen sisältö johdatti hänet virkaveljiensä kanssa riitoihin ja häneltä mm. pidätettiin vuodeksi oikeus harjoittaa virkaansa. Achrelius toimi Akatemian rehtorina 1687–1688.

Sivut

Tilaa syöte filosofia.fi RSS