Kirjoittajakutsu: Tiedepolitiikka-lehden teemanumero 1/2028

Näkökulmia meliorismiin

Puhe optimismista ja pessimismistä on väistämättä arvoperustaista. On puhuttu jopa julmasta optimismista. Muutos tai kehitys on muutosta parempaan tai huonompaan ainoastaan suhteutettuna joihinkin arvoihin, jotka voivat olla tai olla olematta eksplikoituja tai tiedostettuja. Optimismilla ja pessimismillä on tietty taipumus nähdä asiantilojen parantamispyrkimyksiä turhina. Vastapainona meliorismi tuo esiin parantamisen mahdollisuuden tarttumalla ”niihin mielekkyyden oljenkorsiin, joita eettinen ja katsomuksellinen ajattelumme voi tarjota, aina epävarmoina niiden kestävyydestä” (Pihlström 2024).

Käytäntölähtöisen tutkimuksen yhdistys (www.praba.fi) toivottaa kaikki teemasta kiinnostuneet tervetulleiksi kirjoittamaan meliorismista erilaisista lähtökohdista ja näkemyksistä käsin. Mitä me ajattelemme tekevämme, kun rakennamme yhdessä parempaa tulevaisuutta?

Meliorismi avaa maiseman, jossa ei kätketä tuskaa tai vallitsevia epäkohtia. Ihmiset tarvitsevat kuitenkin toivon horisontin, jotakin luovuttamatonta ja merkityksellistä. Meliorismi on yksi vastaus koettuun tuskaan. Melioristinen ajattelu antaa keinoja vaikuttaa ja parantaa maailmaa yhdessä toimien. 

Korkeakoulumaailma on täynnä höttöistettyä työtä ja siten loppuunpalamista. Jos katsomme tarkemmin, huomaamme, että vaikeuksien keskellä syntyy myös mahdollisuuksia: jälleenrakentamista, uuden luomista ja yhteistä kasvua. Voisivatko taiteen eri tasot tieteen rinnalla auttaa meitä näkemään yli nykyisen kontekstimme? Mikä on dystopioiden rooli?

Miten ymmärrämme toivon – tunteena, toimintana? Mitä kaikkia ulottuvuuksia toivolla on? Kutsumme teidät kaikki mukaan rakentamaan, kyseenalaistamaan ja löytämään uusia näkökulmia, laajentamaan omaa toimijuuttamme meliorismin hengessä.

Artikkelien teemat voivat olla esimerkiksi seuraavan kaltaisia:

• meliorismi, sivistys ja kriittinen ajattelu
• meliorismi, pragmatismi ja käytäntölähtöisyys
• meliorismi, jatkuva oppiminen ja tiedon saavutettavuus
• meliorismi, toivo ja toiminta
• tieteellisen tutkimuksen rooli yhteiskunnallisten uudistusten käynnistäjänä
• käytäntöyhteisöt ja toisin tekeminen
• tiedepolitiikka ja suuret haasteet (ilmastonmuutos, pandemiat, köyhyys, …)
• tiedepolitiikka, suuret ja pienet tunteet
• tulisiko kaikkeen tieteelliseen tutkimukseen sisältyä ajatus eettisestä vastuusta jättää maapallo parempana tuleville sukupolville?
• mitä muita teemoja meliorismi herättää?

Aikataulu:

Vertaisarvioitavat artikkelit pyydetään toimittamaan Tiedepolitiikka-lehden kirjoittajaohjeiden mukaisesti (linkki alla) 31.3.2027 mennessä. Vertaisarviointi tehdään 30.6.2027 mennessä ja korjattujen versioiden deadline on 31.8.2027. Muiden artikkelien, keskustelupuheenvuorojen ja kirja-arviointien deadline on 15.8.2027. Lehti ilmestyy tammikuussa 2028.

Lehden teematoimittajia ovat Ilpo Halonen, Arto Mutanen, Tiina Rautkorpi ja Marja-Liisa Trux.

Lisätietoja saa teematoimittajilta. Tiedustelut pyydetään lähettämään teematoimittaja Marja-Liisa Truxille sähköpostitse osoitteeseen (marja.trux at gmail.com).

Tiedepolitiikka-lehti on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä sähköinen tieteellinen lehti (JUFO 1), jossa julkaistaan tieteellisiä artikkeleita, keskustelupuheenvuoroja, katsauksia sekä lectioita ja kirja-arvioita. Lehdessä käydään ensisijaisesti suomenkielistä tiede- ja korkeakoulupoliittista keskustelua. Lehdessä noudatetaan TSV:n Vertaisarvioitu-tunnuksen käytölle asetettuja ehtoja sekä Suomen tiedekustantajien liiton vertaisarviointiohjeen ja Tutkimuseettisen neuvottelukunnan Hyvä tieteellinen käytäntö -ohjeen mukaisia periaatteita.

Tiedepolitiikka-lehden kirjoittajaohjeet, kts. lehden verkkosivut: https://journal.fi/tiedepolitiikka/about/submissions