Tiedotteet tammikuulle 2008

Forskarseminarium i filosofi/The Philosophy Research Seminar
Åbo Akademi

Måndagar/Mondays 18-20
Auditorium Westermarck, Arken, Fabriksgatan/Tehtaankatu 3, Åbo/Turku

4.2 Göran Torrkulla (Åbo):
"Om vikten av att inte förvanska filosofin genom att överdriva dess anspråk"

11.2 Kim Berts (Åbo):
"Om matematiska bevis"

Detaljprogram och förhandstexter/Programme and texts:
web.abo.fi/fak/hf/filosofi/index.php

Välkommen! Welcome!
Ikuisesti ajassa – filosofisia keskusteluja Tuomas Nevanlinnan kanssa
Pasilan kirjaston auditoriossa


Aikakautta eivät määritä sen antamat tyypilliset vastaukset, ne uskomukset, joista jonakin aikana elävät ihmiset ovat yksimielisiä. Päinvastoin. Aikakauden muodostavat ne kysymykset, johon se ei kykene vastaamaan, mutta joihin sen on pakko ottaa jatkuvasti kantaa; samassa ajassa ja paikassa elävät ihmiset keräävät yhteen juuri ne kiistat, joita ei voi paeta eikä ratkaista.

Miksi ei voi? Jos ne voi välttää tai ratkaista, silloin myös aikakausi on vaihtunut.
Ikuisesti ajassa -keskustelusarja tutkii tällaisia kohtalonkysymyksiä omasta ajastamme.
      
Kevään 2008 ohjelma

13. 2. Tämäkö sivistyksen aikaa?
*Filosofi Eero Ojanen
"Juuri tämä on sivistyksen aikaa, koska mitään muuta aikaa ei olekaan."

 12. 3. Miten käy minuuden mielikuvayhteiskunnassa?
*FT Anita Seppä
"Mielikuvayhteiskunnassa minuudesta on tullut vaihto- ja kauppatavaraa."

16.4. Vaihtoehtoja talouden ylivallalle!
* Professori Heikki Patomäki
"Globaalin talouskasvun politisoiminen ja sen demokraattinen suunnittelu voi onnistua myös ilman suuronnettomuutta."   

Kaikki tilaisuudet ovat keskiviikkoisin ja alkavat klo 17.30.

Järjestäjät: Pasilan kirjasto ja Helsingin suomenkielinen työväenopisto.
Yhteistyökumppaneina: Kriittinen korkeakoulu ja Tutkijaliitto.

Pasilan kirjasto, Kellosilta 9, 00520 Helsinki

http://www.lib.hel.fi/pasila/nevanlinna

Lisätietoja: , puh. 040 3349669
 
 
niin & näin pitää alkuvuodesta keskustelutilaisuuksia helsinkiläisessä Ravintola Tenkassa (Helsinginkatu 15). Paikalla toimittajat Kilpeläinen ja Tuusvuori sekä kirjantekijöitä. Vakiovieraana kirjailija-filosofi Torsti Lehtinen.

Tammikuun viimeinen keskustelutilaisuus:
 
30. tammikuuta -- Guy Haarscher ja tunnustuksettomuus
Vieraana Matti Myllykoski.
 
Tervetuloa Tenkkaan. Lisätietoja: jarkkostuusvuori(at)hotmail.com, p. 040 – 735 87 68
 
Guy Haarscher, Tunnustuksettomuus
(niin & näin -lehden kirjasarja)
CALL FOR PAPERS

LIMITS OF PERSONHOOD

University of Jyväskylä, Finland

Conference dates: 6–8 June 2008

  
Invited Speakers
José Luis Bermúdez,
Michael Quante,
Ralf Stoecker,
Tim Thornton,
+ TBA.
 
Deadline for abstracts: February 8th
Length of abstracts: ca. 500 words
Send abstracts to jpkaukua (at) cc.jyu.fi
Notifications of acceptance: February 15th
Conference dates: 6–8 June 2008
 
 
The theme of the conference

Although the line between persons and non-persons may seem relatively
clear in everyday life, advances in the experimental and theoretical
sciences have shed a different light on the issue. There is more and
more evidence to suggest that non-human animals, predecessors of the
species Homo sapiens, and even some artificial creatures, possess or
have possessed many of the features often considered unique to human
persons.

With regard to the knowledge supplied by neurosciences, biology,
developmental psychology etc., it has become increasingly difficult to
distinguish persons from non-persons. And even clear cases, paradigmatic
persons, have their personal capacities dependently on sub-personal
mechanisms, which seem to be governed by the same laws that govern the
rest of nature – so perhaps persons are not that unique after all? The
criteria applied by modern philosophy, which focus on distinctive forms
of rationality and self-consciousness shared by persons, are no longer
as evident as they used to be. New scientific findings also compel us to
reconsider the moral status of non-human animals. It is the task of
philosophers to try to bring conceptual clarity to the field by
assessing the principal consequences of the growing knowledge concerning
the features that are taken to explain the differences between living
persons and non-persons.

The aim of the conference is to explore and reconsider the borderline
between persons and non-persons. The topics of the conference involve
the following features which are central as regards the borderline:
intentionality, self-consciousness, autonomy, emotions, rationality,
normative and moral relations, and recognition from others. The general
starting point of the conference is the observation that these features
seem to allow degrees and therefore provide no easy demarcation between
persons and non-persons. Yet most of the contemporary theories of
personhood make a simple dichotomy between persons and non-persons by
using these features as criteria.       

We welcome papers that analyse the ways in which the features in
question allow degrees, and examine where and how the line between
personal and sub-personal, and personal and non-personal, should be
drawn. We also encourage papers discussing the history of views
concerning the limits of personhood and the graduality of the central
features – if possible, there will be special section(s) devoted to
historical treatments of the features pertinent to the topic of the
conference. Naturally, we also encourage papers (historical and other),
which suggest an approach which could avoid the problems related to
determining the limits of personhood.
 
 
The questions to be addressed in the conference include:

• Are there actual non–human persons?
• If the following three claims contradict, which one should we drop or
revise: 1) the moral status of persons is based on a certain set of
characteristics C, 2) all humans do not in fact have characteristics C,
3) all humans have the moral status of persons.
• What is the relation of sub-personal mechanisms and personhood? How do
the sub-personal layers enable or constitute personal-level phenomena?
• In what ways do the features of personhood allow degrees and in what
sense do humans share them with non-humans? To what extent and in what
precise form does this overlapping vary from feature to feature?
• In what ways are the features inter-connected? How does a transition
within one feature indicate transitions in other features, perhaps in
all of them?
• In what ways is the gradualitheories of personhood (mis)recognise
their graduality?
• What consequences regarding moral and legal statuses should be drawn
from the fact that the capacities central to personhood come in degrees?
• In what sense do changes in the interplay of actual life forms,
articulated scientific knowledge and ontological and epistemic
commitments influence the limits of personhood?
 
 
Practicalities
 
The conference will take place in Jyväskylä, 270 km north of Helsinki.
International flight connections to Helsinki are good and there is a
one-hour connecting flight from Helsinki to Jyväskylä. There are also
some (cheap) international flights to Tampere, 150 km from Jyväskylä.
The arrival is scheduled for Thursday 5th, the workshops and talks will
take place from Friday morning to Sunday afternoon, leaving time for
departure on Sunday evening. More information about practicalities will
be available later.
 
The conference is organized by the “Limits of Personhood" research
project run by the Department of Social Sciences and Philosophy,
University of Jyväskylä, and financed by the Academy of Finland. More
information about the project can be found at
 
http://www.jyu.fi/yhtfil/fil/limits/index.htm.
 
The members of the organizing committee are Jussi Kotkavirta, Mikko Yrjönsuuri, Arto Laitinen, Petteri Niemi, Jari Kaukua, Vili Lähteenmäki, Heikki Ikäheimo, Mimosa Pursiainen, Juhana Toivanen and Pessi Lyyra.
 
Arto Laitinen
Helsinki Collegium for Advanced Studies
Fabianinkatu 24 (P.O. Box 4)
FI-00014 University of Helsinki
Finland
 
 
Ylen Teema-kanava esittää kaksiosaisen minisarjan Jean-Paul Sartren elämästä. Teeman sivuilla sarjaa kuvataan seuraavasti:

"Jean-Paul Sartre sukelsi elämään palavalla innolla. Filosofia, kirjallisuus, taide ja politiikka kietoutuvat hänen käsissään vinhasti pyöriväksi tulipalloksi, joka sytyttää liekkeihin kaiken koskettamansa.
Nyt nähtävä kaksiosainen minisarja Sartren tulisieluiset vuodet keskittyy Sartren poliittiseen aktiivisuuteen ja intelligenttiin puoleen, skandaalimaisia rakkaussuhteita unohtamatta.
Sartren ihanteet johtivat asiaansa uskovia 1960-luvun nuoria puolustamaan näkökantaansa. Ympärillä kuohuu Algerian sota ja alati läsnä oleva sensuuri, mutta Sartre aikalaisineen ei sen alle taivu. Minisarjan on ohjannut Claude Goretta. Pääosissa nähdään Denis Podalydès ja Anne Alvaro."

http://www.yle.fi/teema/elokuvat/fiktiosarjat/id15438.html
 
 
Call for papers

Växjö University is pleased to announce the conference
Writing in a post-Derridean era
to be held in Växjö, Sweden 23–25 October 2008


How do we write today after years of criticizing the limiting and controlling powers of logos? How have poststructuralism and Derridean deconstructive investigations been expanded into new intellectual and artistic territories? Have we or are we ever going to arrive at the futures that Jacques Derrida has written about? Can we think, write and act affirmatively, beyond the negative movement – the ”neither-nor” – upon which even Derrida was dependent?

The conference will address these and similar questions, and we welcome proposals that discuss whether thinking, writing, and creative forms or practices (with or without deconstruction’s help) have or have not succeeded in giving us theories, novels, poems, dramas, films or art that make use of logos without making use of the violence that has been a constitutive part of it. Possible topics and areas of investigation for twenty-minute presentations include (but are not limited to) the following:

Writing: What are the possibilities and characteristics of writing today? How is feminine writing possible today? Can we speak of a masculine writing (that is removed from phallogocentrism)? How would such writing differ from logocentric or phallogocentric writing?

Otherness: How is the other and the responsibility towards the other addressed and expressed today in writing, arts, bodies, cultures, technologies, media and societies?

Dichotomies: How do we negotiate and express, today, the binary pairs (speech/writing, male/female, black/white, nature/ culture, centre/margin etc.) that have shaped and governed our world views? How do these dichotomies and their inherent connection to logos influence, infuriate, or complicate our intellectual/creative practices after the surge of Derridean criticism?

The impossible: How do we make possible and (re)present the impossible that writers like Maurice Blanchot, Hélène Cixous, and Derrida have placed in a beyond? How does this making possible and present take place without turning such a making into a ground, an origin, an arche? How is the singular given to us today without the strictures of identity?

The body: We think that it is of vital importance to trace corporeality and materiality within the space that has been opened after almost five decades of questioning boundaries.

Tragedy: How is tragedy constructed today, when metaphysical certainty has long been removed? Is then tragedy possible in art or in life?

Aesthetic and ethical values: It is important to discuss whether beauty and/or morality are achieved today and, if so, how. How does the affirmation of beauty or goodness inform thinking and creativity?

Confirmed keynote speakers are professor Nicholas Royle (University of Sussex) and author Thanasis Valtinos (Greece).

The call for papers is directed to writers, scholars, intellectuals, and artists alike. We welcome proposals that are theoretical, critical, assertive as well as pertaining to the various processes of aesthetic creation. Proposals for artistic performances are particularly welcome. Our aim is to establish a research area and a series of conferences that will combine the study of different forms of writing today with the study of the different forms of power that in one way or another inform or dictate our ways of expressing ourselves.

The conference will have an open structure in line with its subject. Apart from papers, we welcome alternative forms of participation: events, installations, performances, screenings, posters, panels. The time for either form of participation is limited to 20 minutes, followed by 10 minutes of discussion. The official language of the conference is English. Please send pictures, abstract and/or description of your participation (maximum 400 words) to: openwriting.hum@vxu.se

Submissions are due by 17 March 2008. You will then be contacted by the conference committee no later than 4 April. The conference fee will be SEK 1700, including three lunches, coffee and fruit twice a day, at least one reception, one banquet, and various artistic performances.

Please visit the website of the conference. It will be continuously updated: http://www.vxu.se/hum/forskn/konferens/openwriting
STUDIA GENERALIA 2008: NAPPAAKO TEKNOLOGIA IHMISEN?

Yleisölle avoin luentosarja Helsingin yliopistossa keväällä 2008 Porthanian
luentosalissa PI paitsi 6.3. luentosali PII (Yliopistonkatu 3).
Luennot pidetään torstaisin klo 17.00-19.00. Luentojen yhteydessä on varattu
aikaa kysymysten esittämiseen ja keskusteluun.
Tilaisuuksiin on vapaa pääsy.


7.2. GEENIEN MUOKKAUS
Professori Leena Palotie: Geenitutkimuksessa edetään nyt vauhdilla
Professsori Kari Alitalo: Geeneistä uutta terapiaa syöpään ja
sydän-verisuonitauteihin

14.2. KYBORGI-IHMISKONE
Filosofian tohtori Markku Soikkeli: Tieteiskirjallisuus nykyhetken peilinä
Professori Tari Haahtela: Milloin ihminen muuttuu koneeksi - lääketiede
näyttää tietä

21.2. YKSI TUHANNESMILJOONASOSA
Professori Kai Nordlund: Atomikoon palasista suuria sovelluksia
Vt. professori Marjo Yliperttula: Nanoteknisiä täsmäohjuksia lääkehoidossa

28.2. VÄRÄHTELYSTÄ YKKÖSIIN JA NOLLIIN
Professori Martti Mäntylä: Digimaailma - taivas vai helvetti?
Diplomi-insinööri Panu Harmo: Kumpi ohjaa; koti ihmistä vai ihminen kotia?

6.3. ILMASTON MUUTOS (Luentosali PII)
Professori Atte Korhola: Kiehuuko maapallo kuiviin?
Filosofian lisensiaatti, MEP Eija-Riitta Korhola: Ilmasto- ja
energiapolitiikan paradokseja

13.3. KORVAAKO TEKNOLOGIA IHMISEN?
Professori Göte Nyman: Tunnetaanko tulevaisuuden ihminen?
Dosentti Sara Heinämaa: Viekö teknologia hyvän elämän?


Järjestäjä: Helsingin yliopiston vapaan sivistystyön toimikunta, PL 27,
00014 HELSINGIN YLIOPISTO, www.helsinki.fi/vst, vst@helsinki.fi
Lisätietoja: professori Harri Westermarck, p. (09) 191 58055 Luennot voi
katsoa myös yliopiston videopalvelimelta: video.helsinki.fi/studia
 
 
Sfy kokoontuu seuraavan kerran keskiviikkona 30.1. klo 18 Tieteiden talon
salissa 505 (Kirkkokatu 6, Helsinki). Kokouksessa esitelmöi FT Juho Ritola
(Turun yliopisto) otsikolla "Episteemisestä kehämäisyydestä".
The Department of Philosophy, Stockholm University presents:
Themes from Wittgenstein
An international workshop in honour of Gunnar Svensson

1 February 2008, 10-18, Geovetenskapens Hus U 26

Speakers:
Marie McGinn, York
Bill Child, Oxford
Peter Pagin, Stockholm
Martin Gustafsson, Stockholm
Kathrin Glüer & Åsa Wikforss, Stockholm

The workshop is open to everyone interested. For more information, and
the program, go to

http://www.philosophy.su.se
or
http://people.su.se/~kgl/Wittgenstein/Wittgenstein.htm
<http://people.su.se/%7Ekgl/Wittgenstein/Wittgenstein.htm>
 
Philippe Lacoue-Labarthen muistoseminaari
FILOSOFIA, MIMESIS, ARKKIETIIKKA
järjestetään Helsingin yliopistossa 25.-26.1.2008.
 
 
Philippe Lacoue-Labarthe 1940-2007
Filosofia - Mimesis - Arkkietiikka

Helsingin yliopiston päärakennus (Unioninkatu 34)
Auditorio XIII

Perjantai 25.1.2008

14.15   Avaus
Susanna Lindberg: Olemisen rytmi
15.30   Miika Luoto: Vetäytymisen kuvia: Lacoue-Labarthe ja onto-fenomenologia
16.30   Tauko
17.00   Artemy Magun: The Problem of Mimesis: Between Adorno and Lacoue-Labarthe
18.00   Fabien Chambon: The Voice of the Figure


Lauantai 26.1. 2008

9.15    Sami Santanen: Mimesiksen mitta
10.15   Esa Kirkkopelto: Hölderlinin komparatiivit: Lacoue-Labarthe ja "Spekulatiivisen kesuura"
11.15   Tauko
12.00   Ari Hirvonen: Tragedia ja etiikka: Antigone
13.00   Hannu Sivenius: Kuvan kiertotiestä: Kuva ja kätkeytymättömyys "Tragedian synnyssä"


Seminaarin järjestävät Helsingin Lacan-piiri ja Laki ja paha -tutkimusprojekti

Tervetuloa!

Lisätietoja:
sami.santanen@helsinki.fi
ari.hirvonen@helsinki.fi
 

We are happy to announce that the Wittgenstein Archives at the

University of Bergen (WAB) and the Georg Henrik von Wright Archives at the University of Helsinki (VWA) have been awarded financial support by

NordForsk for the "Joint Nordic Use of WAB Bergen and VWA Helsinki" (JNU

VWAB) project. The project will run from 1.1.2008 until 31.12.2010.
Through this project, Nordic researchers are offered stipends for
coordinated and supported use of WAB and VWA.

For more information and downloading the application form visit the
project site at http://wab.aksis.uib.no/wab_jnu-vwab.page and the call
site at http://wab.aksis.uib.no/jnu-vwab/wab_jnu-vwab-call1.page.

Lars Hertzberg

Tenkkapoot tammikuussa

 
niin & näin pitää alkuvuodesta keskustelutilaisuuksia helsinkiläisessä Ravintola Tenkassa (Helsinginkatu 15). Paikalla toimittajat Kilpeläinen ja Tuusvuori sekä kirjantekijöitä. Vakiovieraana kirjailija-filosofi Torsti Lehtinen. Istunnot ovat keskiviikkoisin klo 17.30–19 seuraavina päivämäärinä:
 
2. tammikuuta – Mika Hannula & suomalaisuus
9. tammikuuta – Simone Weil & juurtuneisuus
16. tammikuuta – Friedrich Nietzsche & traagisuus
23. tammikuuta -- Tere Vadén & karhuus
30. tammikuuta -- aihe ilmoitetaan myöhemmin

  
Tervetuloa Tenkkaan. Lisätietoja: jarkkostuusvuori(at)hotmail.com, p. 040 – 735 87 68
 
Mika Hannula, Suomalaisuudesta
Simone Weil, Juurtuneisuus
Friedrich Nietzsche, Tragedian synty
Tere Vadén, Karhun nimi
(niin & näin -lehden kirjasarja)

Tutkimuseettinen neuvottelukunta ja sen humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen etiikkaa ja ennakkoarviointia pohtiva ns. HYMY II -työryhmä järjestävät maanantaina 10.3.2008 klo 10-13 seminaarin ”Hyvä paha etiikka – tarvitaanko humanistisyhteiskuntatieteellisen tutkimuksen ennakkoarviointia?” Tilaisuus järjestetään Tieteiden talon (Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki) luentosalissa 104.

Tilaisuus on kaikille avoin, mutta edellyttää ennakkoilmoittautumista 6.3.2008 mennessä tutkimuseettisen neuvottelukunnan avustaja Terhi Tarkiaiselle . Tilaisuuden ohjelma ohessa. Lisätietoa HYMY II-työryhmän toimeksiannosta, kokoonpanosta ja toiminnasta työryhmän verkkosivuilta www.tenk.fi/hymy tai tutkimuseettisen neuvottelukunnan pääsihteeri Salla Lötjöseltä tenk@tsv.fi.

 
Workshop on Theology and Early Modern Philosophy

Collegium of Advanced Studies, Helsinki, ground floor 
 

7 February 2008 Thursday
 
1. Philosophy in Post-Tridentian Catholic Theology

15.00 M.W.F. Stone (Leuven): Philosophy in Early Modern Thomist and Scotist Theology
16.00 P. Dvorak (Prague): Philosophy in Jesuit Theology
17.00 Coffee
17.30 J. Armogathe (Paris): Seventeenth-Century French Augustinianism
 
 
8 February 2008 Friday
 
2. Philosophy in Protestant Theology
 
9.15 S. Knuuttila (Helsinki): Philosophy in Seventeenth-Century Lutheran Theology
10.15 Coffee
10.45 S. Lalla (Berlin): Philosophy in Post-Reformation Reformed Dogmatics
11.45 L.O. Nielsen (Copenhagen): Philosophy in Anglican Theology
12.45 Lunch

3. Philosophers on Revealed Truths

15.00 T. Schmaltz (Durham, North Carolina): Revealed Truths in Descartes, Malebrance and other Cartesians
16.00 S. Hutton (Middlesex): Cambridge Platonists
17.00 Coffee
17.30 M.-R. Antognazza (London): Leibniz on Trinity and Incarnation 

 
9 February 2008 Saturday morning
 
4. Scepticism, Toleration, Science
 
9.15 P. Byrne (London): Matthew Tindal and Tolerance: Some Lockean Themes
10.15 Coffee
10.30 I. MacLean (Oxford): Certainty and Uncertainty in Early Modern Theology and Natural Philosophy
11.30 J. Israel (Princeton): Spinoza and Radical Enlightenment
12.30 Lunch
 
5. Philosophers on Revealed Truths
 
14.00 R. Jakapi (Tartu): Berkeley on Revealed Religion
15.00 J.-L. Solere (Boston): Bayle
16.00 T. Aho (Helsinki): Hobbes on Religion
 
 
The workshop is open.
 
More information: Pekka Kärkkäinen
Research Fellow, Adjunct Professor of Philosophy of Religion
Department of Systematic Theology
Faculty of Theology
P.O.Box 33 (Aleksanterinkatu 7)
FIN-00014 University of Helsinki
tel. +358 40 5930736

 
 
Dear Colleagues at the Departments of Philosophy

We are organising a small workshop on the significance of plants in
philosophy and literature at the Helsinki Collegium, January 10, 2008
(10am -- 3pm). The focus is on the question of how plants reflect the most
important aspects of human life: emotion, mortality and sensation.

The program is pasted below in this message. Tzachi Zamir's article
that forms the basis of his presentation is available as a pdf from Miira
Tuominen ().

Welcome!
Miira Tuominen

---

Channels of Life and Death: The Philosophical Significance of Plants

Helsinki Collegium for Advanced Studies
Fabianinkatu 24 A, Seminar Room 136


January 10, 2008

10:00 Opening
10:15 Tzachi Zamir (Hebrew University of Jerusalem): Wooden Subjects
11:45 Lunch break
13:15 Sara Heinämaa (University of Helsinki): Feminine Metamorphoses -- From Human to Plant
14:00 Coffee
14:15 Discussion (Chair: Miira Tuominen, University of Helsinki)
15:00 Closing


Organising committee: Sara Heinämaa and Miira Tuominen
Antti Kauppisen väitöstilaisuutta on siirretty päivällä vastaväittäjän lennon peruuntumisen takia.

Väitös pidetään torstaina 10.1. klo 11 (huom. aika!) päärakennuksen vanhan puolen auditoriossa XII.



Väitös la 12.1.2008 klo 12, Seminaarinmäki, Päärakennus C1, Jyväskylän yliopisto

MIELEN JA KIELEN PAIKKA MAAILMASSA
YTL Petteri Niemen filosofian väitöskirjan *Mieli, maailma ja
referenssi - John McDowellin mielenfilosofian ja semantiikan kriittinen
tarkastelu ja ontologinen täydennys* tarkastustilaisuus.
Vastaväittäjänä professori Ilkka Niiniluoto (Helsingin
yliopisto) ja kustoksena professori Sami Pihlström (Jyväskylän
yliopisto). 

Petteri Niemi tarkastelee väitöskirjassaan referenssiä eli sitä, miten
mieli ja kieli viittaavat maailmaan. Arkisessa kielenkäytössämme
viittaamme maailmaan sujuvasti, mutta realistisen referenssin teorian
rakentaminen on osoittautunut vaikeaksi tehtäväksi filosofialle.

Niemen lähtökohta on, että inhimillinen tietoisuus ja kieli todella
tavoittavat maailman ulkopuolellaan. Käsitteet, jotka jäsentävät
inhimillisiä mielentiloja ja kielellisiä ilmauksia eivät ole vain
sosiaalisia rakennelmia, joiden takainen maailma jäisi meille
tuntemattomaksi. Päinvastoin, käsitteet toimivat ikkunoina maailmaan ja
maailmasta on mahdollista saavuttaa objektiivista tietoa. 

Niemen keskeinen väite on, että inhimillinen mieli paikantuu aivoihin,
mutta se voi tavoittaa maailmallisia kohteita sisältöjensä kautta
silloin, kun havainnon tai ajatuksen käsitteellinen rakenne on
identtinen (osittain identtinen tai identtinen jollakin
abstraktiotasolla) kohteen rakenteen kanssa. Kohteen rakenne siirtyy
esimerkiksi sähkömagneettisen säteilyn, ääniaaltojen tai muun välittävän
mekanismin avulla havainnon rakenteeksi, josta se voi edelleen siirtyä
ajatusten ja julkisten kielellisten ilmaisujen käsitteelliseksi
rakenteeksi. Maailmallisen kohteen fysikaalinen vaikutus voi näin
muodostua myös rationaaliseksi vaikutukseksi, kunhan vastaanottajalla on
sopiva aistijärjestelmä ja tarvittavat käsitteelliset kapasiteetit
rakenteen vastaanottamiseksi. 

Niemi perustaa hahmottelemansa rationaalisen vaikuttamisen ajatuksen
varaan näkemyksensä kielen viittaussuhteiden kiinnittymisestä. Kieli
kiinnittyy vahvimmalla mahdollisella tavalla maailmaan nimenomaan
havaintojen kautta. Havainnot synnyttävät ja ylläpitävät niitä vastaavia
havaintokäsitteitä ja niiden viittaussuhteita. Näin syntyvät kytkennät
maailmaan ovat välittömästi sekä fysikaalisia kausaalisia suhteita
(kohde tuottaa kausaalisesti havainnon) että sisällöllisiä suhteita
(kohteen, havainnon, ajatuksen ja kielellisen ilmauksen rakenteiden
yhtäläisyys). 

Niemi nojaa tutkimuksessaan ensisijaisesti Pittsburghin yliopistossa
filosofian professorina työskentelevän John McDowellin ajatuksiin, mutta
kritisoi McDowellin metodologiaa ja täydentää McDowellin näkemyksiä
monella tavalla. Tärkein täydennys on William Wimsattin ja Carl Craverin
ajatuksiin pohjautuva filosofinen tasoteoria, jossa oletetaan luonnon
itsensä jakaantuneen organisaatiotasoiksi. Inhimilliselle
mentaalisuudelle ja kielenkäytölle olennainen rationaalisuus ja
normatiivisuus paikantuvat luonnon ylimmälle organisaatiotasolle.
Rationaalisuutta ja normatiivisuutta ei voida palauttaa suoraviivaisesti
maailman fysikaaliseen järjestykseen, muttei myöskään leikata siitä
irti. Rationaalis-normatiivisten ja fysikaalis-kausaalisten tekijöiden
saumaton vuorovaikutus on edellytys toimiville havainnon ja referenssin
teorioille. Niemen johtopäätös on, että luonnon organisaatiotasot ovat
periaatteessa alaspäin palautuvia, mutta ne omaavat silti suhteellisen
autonomian.

Niemen väitöskirja rakentaa siltaa mielenfilosofiasta kielifilosofiaan
ja näistä edelleen tietoisuuden empiiriseen tutkimukseen. Panoksena tässä
keskustelussa on realistisen lähestymistavan kohtalo: voimmeko saavuttaa
objektiivista tietoa maailmasta, vai onko jokaisella yhteisöllä tai jopa
yksilöllä oma totuutensa? Niemen käsityksen mukaan relativistisesta
näkemyksestä seuraa, että maailmankuvat pyörivät kitkattomasti
tyhjiössä ilman rationaalista kosketusta maailmaan. Menetämme tällöin
paitsi tiedon oikeuttamisen mahdollisuuden myös intentionaalisuuden
mahdollisuuden: tulee käsittämättömäksi, miten inhimillinen tietoisuus
voi olla suuntautunut maailmaan. Niemi osoittaa väitöskirjassaan, että
realismi on edelleen uskottavin vaihtoehto.

Lisätietoja: 
josta saa väittelijän kuvan sähköisessä muodossa.

Niemi valmistui ylioppilaaksi Pyhäjoen lukiosta vuonna 1990,
yhteiskuntatieteen maisteriksi vuonna 1998 ja yhteiskuntatieteen
lisensiaatiksi vuonna 2006 Jyväskylän yliopistosta. Petteri Niemi on
viimeksi työskennellyt Suomen Akatemian rahoittamassa Limits of
Personhood -projektissa ja sitä ennen The Concept of Person
-projektissa. Suomen akatemian lisäksi väitöskirjatyötä ovat
taloudellisesti tukeneet Suomen Kulttuurirahasto sekä Jyväskylän
yliopisto. 

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology
and Social Research numerona 328, 283 s., Jyväskylä 2008,
ISSN:0075-4625, ISBN: 978-951-39-3030-1. Sitä saa Jyväskylän yliopiston
Suomen Filosofisen Yhdistyksen USKO-kollokvio 7.–8.1.2008

Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Kruununhaka, Helsinki


Maanantai 7.1.

I: sali 505 puheenjohtajana: Ilkka Niiniluoto
10.00–10.15 Ilkka Niiniluoto: Avaussanat
10.15–11.00 Jaana Hallamaa: Mitä etiikassa pitää uskoa?

kahvitauko

II A: sali 505 puheenjohtajana: Markus Lammenranta
11.30–12.15 Sara Heinämaa: Uskomus ja luottamus: kolme tulkintaa maailmavarmuuden rakenteesta
12.15–13.00 Leila Haaparanta ja Heikki J. Koskinen: Luottamus, epäusko ja epäilevä usko

II B: sali 309 puheenjohtajana: Pilvi Toppinen
11.30–12.15 Heta Aleksandra Gylling: Uskonto, valta ja sensuuri
12.15–13.00 Juha Räikkä: Loukkaako kaikkitietävä Jumala kansalaisten yksityisyyden suojaa?

lounastauko

III A: sali 505 puheenjohtajana: Ahti-Veikko Pietarinen
14.00–14.45 Veikko Rantala: Uskomusten syistä
14.45–15.30 Ilkka Niiniluoto: Uskomuksen asteet
15.30–16.00 Ilpo Halonen: Knowledge and Belief: 50 vuotta myöhemmin

III B: sali 309 puheenjohtajana: Jussi Backman
HUOM: Vesa Oittinen on perunut
14.00–14.30 Jussi Kotkavirta: Usko ja valtamerellinen kokemus
14.30–15.00 Mikko Lahtinen: Lapsen uskosta uskoon yhteiskunnassa – J.V. Snellmanin uskontokritiikkiä
15.00–15.30 Olli-Pekka Moisio: Karl Marxin uskontokritiikistä
15.30–16.00 -

III C: sali 312 puheenjohtajana: Tomi Kokkonen
14.00–14.30 Tapio Puolimatka: Usko ja sen kumoajat
14.30–15.00 Arto Siitonen: Uskottavuudesta
15.00–15.30 Jani Hakkarainen: Agrippan argumentti ja perusteet uskoa
15.30–16.00 Jarmo Pulkkinen: Usko vs. järki moraalisen tiedon lähteenä: Christian Wolff ja teologit

kahvitauko

IV A: sali 505 puheenjohtajana: Teemu Toppinen
16.30–17.00 Markus Lammenranta: Rationaalisuus ja uskonnolliset erimielisyydet
17.00–17.30 Arto Laitinen: Voiko ryhmillä olla uskomuksia?
17.30–18.00 Jari Palomäki: Näen sen, mutten usko – Cantor ja kontinuumin ongelma

IV B: sali 309 puheenjohtajana: Elina Nurmi
16.30–17.00 Ahti-Veikko Pietarinen: Muodostaminen ja muokkaaminen
17.00–17.30 Raul Hakli: Uskomuksista ja muista doksastisista tiloista
17.30–18.00 Tuomo Aho: Uskomistilojen identiteetistä

IV C: sali 312 puheenjohtajana: Sami  Pihlström
16.30–17.00 Ilmari Kortelainen: Uskomuksen kohteet Russellilla
17.00–17.30 Henrik Rydenfelt: Kaksi pragmatismia? William James ja uskomisen käytännölliset seuraamukset
17.30–18.00 Timo Vuorio: Rorty, pragmatismi ja uskonto

19.00 illallinen



Tiistai 8.1.

I: sali 505 puheenjohtajana: Sami Pihlström
10.15-11.00 Olli Koistinen: Usko ja tieto Kantin filosofiassa

kahvitauko

II A: sali 505 puheenjohtajana: Leila Haaparanta
11.30–12.15 Pauliina Remes: Uskomuksiin ja sieluntiloihin sitoutuminen antiikin filosofiassa
12.15–13.00 Taneli Kukkonen: Uskomusasenteen muodostuminen arabialaisessa ajattelussa

II B: sali 309 puheenjohtajana: Hanne Appelqvist
11.30–12.15 Timo Koistinen: Uskonnollisten uskomusten filosofisesta arvioinnista
12.15–13.00 Seppo Sajama: Hyvässä uskossa

lounastauko

III A: sali 505 puheenjohtajana: Ahti-Veikko Pietarinen
14.00–14.30 Panu Raatikainen: Mitä uskomukset ovat?
14.30–15.00 Jussi Jylkkä: Uskomusten rooli Fodorin käsiteteoriassa
15.00–15.30 Jussi Haukioja: Uskomussisällöt ja sosiaalinen ympäristö
15.30–16.00 Teemu Toppinen: Metaetiikka ja kaksi uskomuksen käsitettä

III B: sali 309 puheenjohtajana: Ilpo Halonen
14.00–14.30 Eero Salmenkivi: Jumala ja looginen välttämättömyys
14.30–15.00 Aku Visala: Usko ja sen selitykset
15.00–15.30 Tomi Kokkonen: Uskonnon evoluutio sosiokulttuurisena organismina
15.30–16.00 Heikki V. Kirjavainen: Singulaaritermi ’Jumala’ ja logiikka

III C: sali 312 puheenjohtajana: Pauliina Remes
14.00–14.30 Sami Pihlström & Heikki A. Kovalainen: Etiikka, usko, metafysiikka
14.30–15.00 Toni Kannisto: Kant uskon ja tiedon suhteesta
15.00–15.30 Nora Hämäläinen: Religiösa ramverk och etiska teorier – två vägar till det etiska livet?
15.30–16.00 Bernt Österman: Vad vi kan lära oss av religiös musik

kahvitauko

IV A: sali 505 puheenjohtajana: Jussi Haukioja
16.30–17.00 Hanne Appelqvist: Wittgensteinin varhaisista uskonnollista uskoa koskevista huomautuksista
17.00–17.30 Joose Järvenkylä: Skeptiset uskomukset ja idea kolmesta Wittgensteinista
17.30–18.00 Susanne Uusitalo: Uskomusten rooli tahdonheikkoutta ilmentävissä teoissa ja addiktiivisissa teoissa

IV B: sali 309 puheenjohtajana: Virpi Lehtinen
16.30–17.00 Tommi Wallenius: Ilmeneminen ja usko – fenomenologian ja uskonnon suhteesta Michel Henrylla
17.00–17.30 Joona Taipale: Usko ja todellisuus
17.30–18.00 Jari Kaukua: Luonnontieteellinen teismin kritiikki ja uskonnollisen puheen referenssi

IV C: sali 312 puheenjohtajana: Heta Aleksandra Gylling
16.30–17.00 Pilvi Toppinen: Demokraattinen tasavertaisuus ja uskonnollisen neutraaliuden ongelma
17.00–17.30 Annamari Vitikainen: Monikulttuurinen politiikka ja valittujen uskomusten haaste
17.30–18.00 Jaakko Kuosmanen: Uskonnolliset yhteisöt liberaalissa yhteiskunnassa
 
 
Antti Kauppinen väittelee Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Essays in Philosophical Moral Psychology" (Esseita filosofisesta moraalipsykologiasta).

Vastaväittäjänä on Professor Russ Shafer-Landau, University of Wisconsin, ja kustoksena on professori Timo Airaksinen. Väitöskirja julkaistaan sarjassa Philosophical studies from the University of Helsinki.

 
HUOM! Arto Laitinen ilmoittaa:
Tiedoksi, Kauppisen väitöstilaisuus on lykkäytynyt (ilmeisesti yhdellä päivällä, uutta salia ja aikaa järjestettäneen parhaillaan) vastaväittäjän lennon peruunnuttua lumen takia, lisätietoja saanee käytännöllisen filosofian laitokselta.