yleisötilaisuudet

"Economics, Psychology, and the Good Life"

 

DISCUSSED BY:

J.D. Trout (Loyola University Chicago)

Wade Hands (University of Puget Sound)

 

Moderated by Academy professor Uskali Mäki (University of Helsinki)

 

TIME AND PLACE:

Monday 5 October, 16:15-18:00

Metsätalo / Forest Building, Unioninkatu 40, room 6, 3rd floor

 

AID is the forum for interdisciplinary conversation coordinated by the Academy of Finland Centre of Excellence in the Philosophy of the Social Sciences, University of Helsinki. For the very idea and the programme, see

www.helsinki.fi/tint/aid.htm


For further information, please contact Joonas Ottman, joonas.ottman at helsinki.fi

Keskustelutilaisuus Taiteiden yössä eli torstaina 20.8., klo 17.30 alkaen. Paikkana Arkadia Bookshop, Nervanderinkatu 11, Helsinki 10 (lähellä Eduskuntataloa).


Onko marxilaista filosofiaa olemassa? Jos on, kuinka suuri osa siitä oikeastaan juontuu Marxin alkuperäisistä ajatuksista? Jukka Heiskanen esittelee tuoretta teostaan "Karl Marx filosofina", ja professori Vesa Oittinen keskustelee kirjan teemoista tekijän kanssa.


Heiskanen on aiemmin kirjoittanut muun muassa teoksen "Nuoren Marxin luonnonfilosofia" (2010), ja professori Oittinen on Karl Marx -seuran puheenjohtaja.

 

Tietoa kirjasta löytyy myös täältä:

http://desili.fi/tiedotteet/kirjauutuus-karl-marx-filosofina/

 

Tapahtuman järjestää Karl Marx -seura.

www.marx-seura.fi

 

Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan!

 

Folkets Bildningsförbunds Korpo filosofidagar 29-30.7.2015

Tema: Farväl till demokratin?


Alla är eniga om att demokrati är viktigt. Vi diskuterar inte längre om demokrati är bra för samhället, utan olika samhällen utvärderas på basis av hur demokratiska de är. Samtidigt som vi är anhängare av demokrati dalar intresset för vårt demokratiska samhällssystem. Valdeltagandet är lågt, allt färre engagerar sig i politiska partier och riksdagens arbete intresserar enbart ett fåtal. Med andra ord: vi hyllar demokratin men är samtidigt ointresserade av den. Demokratin riskerar därmed att bli en tom form – prisad i festtal men irrelevant eftersom den inte engagerar oss.


Under sommarens Korpo filosofidagar skall vi diskutera vårt ointresse för den hyllade demokratin. Vi kommer att närma oss temat genom följande frågor: varför är demokratin så ointressant för så många? Kan demokratin bli gammalmodig? Har vår demokrati blivit en formalitet? Kan man göra demokratin lika intressant som den är hyllad?

 

Fritt inträde & alla välkomna!

 

Program

Onsdagen den 29.7

kl. 16-18 Statsvetare Ann-Cathrine Jungar, Södertörns högskola, Stockholm

Tema: "Är ryktet om demokratins undergång förhastat? Frågan om folkstyrelsens förändring och urgröpning "

kl. 18-20 Filosof Henrik Jøker Bjerre, Aalborgs universitet, Danmark

Tema: "But the Greatest of These is the Freedom of Expression - on the relation between means and ends in the contemporary debates on the freedom of expression"

kl. 20 –> samtalen fortsätter under fria former.

Kl. 22 Musik: Viktor Granö

 

Torsdagen den 30.7

kl. 12-14 Nationalekonom Christer Lindholm, Åbo

Tema: "Den ekonomiska demokratins nedgång och fall"

Kl. 14 Kaffepaus

kl. 14.15 Poet Yulya Tsimafeyeva, Vitryssland

Tema: "No Market, No Fame: Being a Writer in Belarus"

 

(FBF förbehåller sig rätten till förändringar i programmet)

 

Tid: 29-30.7.2015

Plats: Skärgårdscentrum Korpoström, Korpoströmsvägen 832, 21720 Korpoström.

 

Korpo filosofidagar på Facebook: https://www.facebook.com/events/410232232511254/


 

Övernattning i Korpoström:

Skärgårdscentrum Korpoström: http://www.sunnan.fi/se/korpostrom/korpostrom.html

Se www.matkahuolto.fi för bussförbindelser till och från Korpo.

 

Arrangör för Korpo filosofidagar:

Folkets Bildningsförbund r.f.

Hagsgatan 12, FIN-20540 Åbo

tel. +358 50 5147297

E-post FBF (at) kaapeli.fi

Hemsida: www.fbf.fi


Vanhan kirjallisuuden päivillä keskustellaan niin & näinin johdolla aiheesta MITÄ ON SUKUPUOLI?

Sylvään koululla lauantaina 27.6. klo 12.30–13.30, auditorio


Keskustelu sukupuolten eroista ja yhtäläisyyksistä herättää yhä uudelleen intohimoja. Kaikki tuntuvat tietävän, mitä on olla ”miehinen” tai ”naisellinen”. Pintaa raapaisemalla kuitenkin huomaa, miten ohuita nämä käsitykset ovat. Kaikki ei ole sinistä ja punaista. Miksi hämmennymme, kun emme osaa määritellä toisen ihmisen sukupuolta? Miten tiedon sukupuolen moninaisuudesta pitäisi muuttaa käsityksiämme?


Aiheesta keskustelemassa tietokirjailija Tiia Forsström (ent. Aarnipuu), bloggaaja-toimittaja Koko Hubara ja kulttuurihistorioitsija Anu Lahtinen. Puheenjohtajana niin & näin -lehden toimittaja Elina Halttunen-Riikonen.


Tuttuun tapaan niin & näin -väkeä voi koko tapahtuman ajan käydä jututtamassa myyntipöydän äärellä, Sylvään koulun toisessa kerroksessa päärappusten vieressä. Tule turisemaan ja tutustumaan erinomaisiin messutarjouksiin!


http://www.vanhankirjallisuudenpaivat.com/

Mikä meitä pelottaa ja kauhistuttaa? niin & näin -lehti ja -kirjat kutsuu ottamaan asiasta selvää Tapani Kilpeläisen teoksen Silmät ilman kasvoja: kauhu filosofiana julkistamistilaisuuteen maanantaina 25.5. Telakalle (Tullikamarin aukio 3, yläkerta). Tilaisuus alkaa klo 18 kauhupaneelilla ja jatkuu elokuvalla.


Kauhun olemuksesta, pelkäämisestä ja populaarikulttuurin pelotteluilmiöistä keskustelemassa kauhututkijat Outi Hakola (HY) ja Jarkko Toikkanen (Tay), kauhukirjailija Tiina Raevaara ja Lovecraft-seuran edustaja Jani Kangas. Myös yleisökeskustelulle ja kysymyksille on sijaa! Juontajina niin & näinin toimittajat Elina Halttunen-Riikonen & Noora Tienaho.


Ilta muuttuu entistä karmivammaksi, kun ohjelmassa on kauhuklassikon The Invisible Man (1933) katselmus. Elokuvan katsominen aloitetaan klo 19.30.


Tiedustelut ja kysymykset: elina.halttunenriikonen at gmail.com tai noora.tienaho at gmail.com


*****

Ensimmäinen suomenkielinen kauhun filosofian esitys Silmät ilman kasvoja: kauhu filosofiana sisältää lukuisia sekä mauttomia että raakoja kohtia. Julkaisija ei ole kirjan haitallisuutta arvioidessaan ottanut huomioon, millaisessa yhteydessä ja miten ajatukset kirjassa kuvataan.


Sisällöltään sairaalloinen kirja turruttaa siveellistä arvostelukykyä ja vaikutuksille alttiiden henkilöiden sielullinen tasapaino voi vakavasti häiriytyä. Karmeasti esitetyt ajatuskulut voivat panna herkän lapsen mielikuvituksen liian kiihkeästi liikkeelle moneksi päiväksi ja ehkä vielä enemmän yöksi.


Silmät ilman kasvoja ylittää siveyden ja hyvien tapojen rajat toistuvasti ja laajenevasti, ja aiheen kaameuden valossa sen ilmaisutapa on liian jyrkkä. Kokonaisvaikutukseltaan kirja syö filosofien nauttimaa luottamusta.


Tapani Kilpeläinen on filosofi ja niin & näin -kirjasarjan päätoimittaja. Kääntäjähirmuna tunnetun Kilpeläisen ensimmäinen oma kirja Itsemurhan filosofia julkaistiin vuonna 2012.

 

Tapani Kilpeläinen:

Silmät ilman kasvoja: kauhu filosofiana.

niin & näin –kirjat 2015.

http://netn.fi/silmat-ilman-kasvoja

 

Arvostelukappaleet ja lisätietoa:

jukka.m.kangasniemi(at)gmail.com


Filosofian illat teemana 'Eläin'

 

Pääkirjasto Metso Pietilä-sali klo 18

Ke 6.5. Linnut ja ajattelu; luennoitsija FT, tutkijatohtori Karoliina Lummaa

Mitä lintu tietää? Mitä linnuista voi tietää? Miten konkreettiset suhteemme lintuihin vaikuttavat ajatteluumme ja kulttuuriimme? Miten ajatella lintuja ilmastonmuutoksen ja muiden maailmanlaajuisten ympäristökriisien aikana?

 

Linnut ovat aina olleet ihmisille merkityksellisiä: kulttuurisina symboleina, osana elinkeinoon liittyviä käytäntöjä ja perinteitä, harrastamisen ja tieteen kohteina sekä hyvän ja pahan enteinä. "Linnut ja ajattelu" -esitelmässä pohditaan syitä ja selityksiä näille kulttuurisille merkityksille. Lähtökohtana on lintujen konkreettinen vaikuttavuus. Linnut ovat ruumiillisilla piirteillään, äänillään ja eleillään sekä muilla linnun-ominaisuuksillaan vaikuttaneet merkityksiin, joita niille on annettu sekä tapoihin, joilla niitä on esitetty esimerkiksi kirjallisuudessa ja taiteessa. Näin todelliset linnut ovat aina eri tavoin mukana ajattelussamme.

 

Filosofiasta, luonnontieteestä ja taiteista poimittujen esimerkkien rinnalla lintujen ja ajattelun suhdetta tarkastellaan posthumanistis-uusmaterialistisen teorian mahdollistamana kysymyksenä – illan aikana on siis tilaisuus keskustella lintujen rinnalla myös näistä filosofisista suuntauksista!

 

FT Karoliina Lummaa (TY) tutkii runouden lintukuvausten ja ilmaisumuotojen yhteyksiä lintujen ääntelyyn, ruumiillisuuteen, käyttäytymiseen ja elinympäristöihin. Hänen julkaisuihinsa kuuluvat väitöskirja suomalaisesta linturunoudesta sekä artikkeleita ja yhteistyössä toimitettuja antologioita runoudentutkimuksesta, monitieteisestä ympäristötutkimuksesta ja posthumanismista.


Tampereen kaupunginkirjasto (http://kirjasto.tampere.fi) järjestää tilaisuudet yhteistyössä filosofisen aikakauslehden niin & näin (http://netn.fi) kanssa.


"Human nature concepts and explaining human behavior"

 

DISCUSSED BY:

Alexander Bird (University of Bristol)

Stephen Downes (University of Utah)

Moderated by Academy professor Uskali Mäki

 

TIME AND PLACE:

Monday 13 April, 16:15-18:00

Metsätalo / Forestry Building, Unioninkatu 40, room 6, 3rd floor

http://www.helsinki.fi/teknos/opetustilat/keskusta/u40/ls6.htm

 

AID is the forum for interdisciplinary conversation coordinated by the Academy of Finland Centre of Excellence in the Philosophy of the Social Sciences, University of Helsinki. For the very idea and the programme, see www.helsinki.fi/tint/aid.htm [1]. For further information, please contact Pekka Mäkelä, pekka.a.makela at helsinki.fi.

 

The event on the University of Helsinki's intranet Flamma:

https://hy.etapahtuma.fi/Default.aspx?tabid=419&id=13277 [2]

 

DESCRIPTION OF TOPIC:

Philosophers of biology and evolutionary biologists have expressed skepticism about human nature concepts. David Hull summarized some of these concerns and elaborated on them in his 1986 paper “On Human Nature”. Hull argues here that human nature is an essentialist notion and has no explanatory use. Human nature is still appealed to by anthropologists and psychologists and several philosophers have recently re-examined the notions of human nature appealed to in these fields. Philosophers such as Edouard Machery and Richard Samuels defend the notions of human nature that they find appealed to by social scientists. Both philosophers maintain that the notions of human nature that they delineate avoid the charge of essentialism presented by Hull and others. Some, such as Timothy Lewens and Grant Ramsey, still maintain that these recently delineated notions of human nature are flawed. They point out that these new human nature concepts do not do well in the face of human variation. Ramsey, along with Paul Griffiths and Elizabeth Cashdan, proposes a concept of human nature that is supposed to encompass human variation. Ramsey proposes and defends a highly encompassing notion of human nature, which is that human nature consists of all the possible life histories of all humans. There is still room for much discussion on the viability of human nature concepts. In this session we will introduce some of the challenges the various human nature concepts confront and guide discussion on these topics.

 

QUESTIONS:

 

1. Are there defensible human nature concepts? / Is there a defensible human nature concept?

2. Are human nature concepts explanatorily useful?

3. Do human nature concepts adequately confront human variation?

4. Can any human nature concepts help explain human variation?

 

READINGS:

 

Bird, A. and E. Tobin "Natural Kinds" Stanford Encylopedia of Philosophy

<http://plato.stanford.edu/entries/natural-kinds/>

Bird, A. "Human Kinds, Interactive Kinds, and Realism about Kinds."

(Unpublished.)

<http://hdl.handle.net/1983/dfbbf9af-6058-428a-91e1-ae00f9048d6e>

Cashdan, E. (2013). "What is a human universal?" Human behavioral ecology and human nature. Arguing About Human Nature. S. M. Downes and E. Machery. New York, Routledge: 71-80.

Griffiths, P. E. (2011). "Our Plastic Nature." Transformations of Lamarckism: From subtle fluids to Molecular Biology. S. B. Gissis and E. Jablonka. Cambridge, MA, MIT Press: 319-330.

Henrich, J., S. Heine, et al. (2010). "The weirdest people in the world."

Behavioral and Brain Sciences 33: 61-83.

Hull, D. L. (1986). "On Human Nature." PSA:Proceedings of the Biennial Meeting of the Philosophy of Science Association 2: 3-13.

Kronfeldner, M., N. Roughley and G. Toepfer (2014). "Recent work on human nature: Beyond traditional essences." Philosophy Compass 9: 642-652.

Machery, E. (2008). "A Plea for Human Nature." Philosophical Psychology 21: 321-329.

Ramsey, G. (2013). "Human nature in a post-essentialist world." Philosophy of Science 80: 983-993.

Samuels, R. (2012). "Science and Human Nature." Royal Institute of

Philosophy Supplement 70: 1-28.


KRITIIKKIKAHVILA

 

Keskiviikkona 8.4. klo 18.00–19.30 Tutkijaliiton ja t&e:n Kritiikkikahvila

ANTIKVARIAATTI SOFIASSA (Vuorikatu 5, 00100 Helsinki)


Aiheena Finanssikapitalismin väkivalta

Keskustelutilaisuudessa Christian Marazzin tuoreesta kirjasta Finanssikapitalismin väkivalta alustaa ja keskustelee yleisön kanssa sen suomentaja Eetu Viren.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tervetuloa!

Tapahtuma facebookissa https://www.facebook.com/events/1553238668276215/

 

--

Taustaa ja kirjatietoa:

Finanssimarkkinoiden romahduksesta liikkeelle lähtenyt kapitalismin kriisi on osoittautunut erittäin pitkäkestoiseksi ja siten systeemiseksi eikä ohimeneväksi kriisiksi. Kriisistä on syytetty niin pankkiirien ahneutta kuin finanssimarkkinoiden sääntelyn puutetta. Kuitenkaan myöskään valtioiden toimet eivät ole onnistuneet lopettamaan kriisiä, vaan niiden käyttämät keinot ovat osoittautuneet yhtä puutteellisiksi kuin markkinoiden itsesäätely. Christian Marazzi tarjoaa kirjassaan poikkeuksellisen syvällisen katsauksen kriisin rakenteellisiin syihin työn ja tuotannon muutoksissa sekä kapitalismin maantieteellisessä dynamiikassa. Hän osoittaa, että finanssikapitalismi merkitsee äärimmäistä väkivaltaa ihmisten elämää ja tulevaisuutta kohtaan mutta ei historiallisena poikkeuksena vaan sääntönä, sillä kapitalistinen yhteiskuntamalli perustuu lisäarvon tuottamiseen keinolla millä hyvänsä. Siksi finanssikapitalismin väkivallasta vapautuminen edellyttää myös työn ja tuotannon, kulutuksen ja tulonjaon muotojen radikaalia muutosta.

 

”Nykyinen kriisi on systeeminen, ja sen myötä koko taloudellinen, poliittinen ja kulttuurinen malli on romahtamassa omien ristiriitojensa paineesta. Kyse on yhteiskuntamallin romahduksesta, ja nyt raivo, illuusioiden hajoaminen, epäluottamus ja protestit pakottavat tarkastelemaan itse kapitalismin rajoja.”

 

Christian Marazzi on taloustieteen tohtori ja toimii sosiaalitutkimuksen professorina italiankielisen Sveitsin ammattikorkeakoulussa. Hän on kirjoittanut postfordistisen tuotannon muutoksista ja talouden finanssivetoistumisesta useita kirjoja, joista on aiemmin suomennettu Pääoma ja kieli (2006). 

 

Suomennos on julkaistu Tutkijaliiton Polemos-sarjassa ja siitä löytyy lisätietoja Tutkijaliiton verkkosivuilta www.tutkijaliitto.fi


Filosofian illat teemana 'Eläin'

 

Pääkirjasto Metso Pietilä-sali klo 18

Ke 1.4. Akrasia, eli miksi ihmiset syövät lihaa; Elisa Aaltola, FT, filosofian dosentti


"Lihansyöjän paradoksi" on termi, jolla viitataan länsimaissa yleistyneeseen tapaan korostaa eläinrakkautta samalla, kun lihan kulutus kasvaa. Luennolla aihetta lähestytään vanhan filosofisen termin "akrasia" kautta. Akrasia on tila, jonka puitteissa tiedämme jonkin teon olevan moraalisesti arveluttava, mutta silti syyllistymme siihen. Keskiössä ovat erityisesti neljän suuren klassikon (Platon, Aristoteles, Spinoza ja Descartes) näkemykset akrasiasta: miten heidän filosofiaansa voidaan soveltaa niihin nykypäivän ratkaisuihin, jotka koskevat ihmisen suhdetta muihin eläimiin?

 

Ke 6.5. Linnut ja ajattelu; luennoitsija FT, tutkijatohtori Karoliina Lummaa

Mitä lintu tietää? Mitä linnuista voi tietää? Miten konkreettiset suhteemme lintuihin vaikuttavat ajatteluumme ja kulttuuriimme? Miten ajatella lintuja ilmastonmuutoksen ja muiden maailmanlaajuisten ympäristökriisien aikana?

 

Linnut ovat aina olleet ihmisille merkityksellisiä: kulttuurisina symboleina, osana elinkeinoon liittyviä käytäntöjä ja perinteitä, harrastamisen ja tieteen kohteina sekä hyvän ja pahan enteinä. "Linnut ja ajattelu" -esitelmässä pohditaan syitä ja selityksiä näille kulttuurisille merkityksille. Lähtökohtana on lintujen konkreettinen vaikuttavuus. Linnut ovat ruumiillisilla piirteillään, äänillään ja eleillään sekä muilla linnun-ominaisuuksillaan vaikuttaneet merkityksiin, joita niille on annettu sekä tapoihin, joilla niitä on esitetty esimerkiksi kirjallisuudessa ja taiteessa. Näin todelliset linnut ovat aina eri tavoin mukana ajattelussamme.

 

Filosofiasta, luonnontieteestä ja taiteista poimittujen esimerkkien rinnalla lintujen ja ajattelun suhdetta tarkastellaan posthumanistis-uusmaterialistisen teorian mahdollistamana kysymyksenä – illan aikana on siis tilaisuus keskustella lintujen rinnalla myös näistä filosofisista suuntauksista!

 

FT Karoliina Lummaa (TY) tutkii runouden lintukuvausten ja ilmaisumuotojen yhteyksiä lintujen ääntelyyn, ruumiillisuuteen, käyttäytymiseen ja elinympäristöihin. Hänen julkaisuihinsa kuuluvat väitöskirja suomalaisesta linturunoudesta sekä artikkeleita ja yhteistyössä toimitettuja antologioita runoudentutkimuksesta, monitieteisestä ympäristötutkimuksesta ja posthumanismista.


Tampereen kaupunginkirjasto (http://kirjasto.tampere.fi) järjestää tilaisuudet yhteistyössä filosofisen aikakauslehden niin & näin (http://netn.fi) kanssa.


Avaruus, aika ja historia


Sata vuotta sitten Einsteinin yleinen suhteellisuusteoria mullisti maailmankuvan, kun maailmankaikkeus nähtiin ensimmäistä kertaa muuttuvana ja laajentuvana. Samalla ihmisten historia liitettiin osaksi maailmankaikkeuden rakennetta. Miten käsitykset ihmisen paikasta maailmassa ovat muuttuneet viimeisen sadan vuoden aikana? Mitä tiedämme nyt? Mitä voimme tietää tulevaisuudessa?

 

Aihetta pohtivat kosmologi Syksy Räsänen ja filosofi Paavo Pylkkänen. Tilaisuuden juontaa tutkija Suvi Tala.

 

Aika

ti 31.3.2015 16:30-18:00

Osoite

Tiedekulma Porthania, katutaso

Yliopistonkatu 3

 

Tilaisuus on osa Uusi maailmankuva -teemaa, joka on yksi Helsingin yliopiston 375-juhlavuoden tiedeteemoista.

 

Katso tilaisuus suorana lähetyksenä osoitteessa http://www.helsinki.fi/tiedekulma/live.html


Syndicate content