Tampere

Worries about Work - A workshop in philosophy and social research

21.1.2015 12:15-18.20

University of Tampere, LINNA - LS K110


This workshop is arranged in conjunction with the visit of Professor Nicholas H. Smith (Macquarie University, Australia), whose current research project concerns philosophy of work, and who is a YKY Visiting Professor at University of Tampere in January 2015.


The workshop will aim to examine philosophically and in terms of social research some main contemporary worries about work. Widespread zones of anxiety include e.g. i) unemployment (caused e.g. by growing automatization); ii) precariousness or insecurity in relation to work; iii) the high demands of work which can culminate in burnout; iv) various forms of disrespect shown at work; v) unfulfilling or meaningless work, and vi) gender inequality and other inequalities in worklife.


Do these anxieties about work have a basis in reality? Would a different list of "main worries" arise from different researchers? How do rival conceptions about the nature of work and its role in human life (e.g. as employment; as activity central to the formation of embodied subjectivity) shed light on these worries? How do considerations about the role of work shed light on the desirability of proposals such as universal basic income?

Program

12.15-12.55 YKY Visiting professor Nicholas Smith: Worries about work

12.55-13.35 Professor Lisa Adkins: What are Post-Fordist Wages? Simmel, Labour Money and the Problem of Value

13.35-14.15 Professor Päivi Korvajärvi: Why worries about gender in work?

14.15-14.40 A break

14.40-15.20 Joel Kaitila: The Automation Hypothesis: Why Now, Why Again?

15.20-16.00 Mikko Jakonen: Precarious Experience Denied? The Reception of the Precarity Movement and Argument in Finland

16.00-16.40 Lauri Lahikainen & Tero Toivanen: Working the Atmosphere? Labour Movement and Ethico-Political Subjectivity in the Anthropocene

16.40-17.00 A break

17.00-17.40 Olli-Pekka Moisio: Marx: Work or Play

17.40-18.20 Paula Rauhala & Miika Kabata: Abstract Labour Controversy

 

For more information: arto.laitinen at uta.fi / paula.rauhala at uta.fi

Welcome!

 

NB. 14.1-16.1 Nicholas Smith will teach a brief course on philosophy of work:

https://www10.uta.fi/opas/opetusohjelma/marjapuuro.htm?id=28620


Syksyn perinteisissä Filosofian illoissa syvennytään mielen sairauksien ja mielenterveyden kysymyksiin. Tampereen pääkirjastossa kokoonnutaan kahtena keskiviikkona puimaan psykiatrian, yhteiskunnan, kirjallisuuden ja itse potilaan suhdetta mielen järkkymiseen.


Maanantaina 8.12. klo 18 järjestetään toinen ilta Tampereen pääkirjasto Metson Pietilä-salissa, ja tuolloin tohtorikoulutettava, VTM Lotta Hautamäki alustaa aiheesta Hulluus ja puhuminen – miten puhe määrittelee normaalin ja patologisen rajaa psykiatriassa?


Puhe on keskeisessä asemassa psykiatrisessa diagnostiikassa tehden rajaa mielenterveyden ja -sairauden välillä. Illan esitelmässä pohditaan kielenkäytön merkitystä psykiatrian tutkimusasetelmissa, mielenterveyshäiriöiden hoidon järjestämisessä ja diagnoosin saaneiden ihmisten elämässä.


Illan juontaa niin & näin -lehden päätoimittaja Jaakko Belt.


Filosofian iltojen syksyn 2014 teemana ”Hulluus”: tilaisuudet ke 22.10. ja ke 19.11.


Syksyn perinteisissä Filosofian illoissa syvennytään mielen sairauksien ja mielenterveyden kysymyksiin. Tampereen pääkirjastossa kokoonnutaan kahtena keskiviikkona puimaan psykiatrian, yhteiskunnan, kirjallisuuden ja itse potilaan suhdetta mielen järkkymiseen.

Filosofian iltojen ensimmäisen tilaisuuden puhujana on VTM, tohtorikoulutettava Lotta Hautamäki. Hän alustaa aiheesta "Hulluus ja puhuminen – miten puhe määrittelee normaalin ja patologisen rajaa psykiatriassa?” keskiviikkona 22.10. klo 18 Tampereen pääkirjasto Metson Pietilä-salissa.

Puhe on keskeisessä asemassa psykiatrisessa diagnostiikassa tehden rajaa mielenterveyden ja -sairauden välillä. Illan esitelmässä pohditaan kielenkäytön merkitystä psykiatrian tutkimusasetelmissa, mielenterveyshäiriöiden hoidon järjestämisessä ja diagnoosin saaneiden ihmisten elämässä.

Illan juontaa niin & näin -lehden päätoimittaja Jaakko Belt

 

Aiheeseen palataan marraskuussa, kun kirjallisuustieteen dosentti, lääkäri Sirkka Knuuttila luennoi otsikolla ”Järkytyksen kieli – mitä psyykkinen trauma tekee kirjallisuudelle?” keskiviikkona 19.11. klo 18 pääkirjasto Metson Pietilä-salissa.

Traumaattinen kokemus särkee ihmisen itseyden ja elämäntarinan, koska kielellinen kyky salpautuu ja irtoaa kehon tunnemuistista. Millaisin keinoin trauman kokenut sitten voi kertoa tarinansa? Kirjallisuudessa kuvataan sitä monin tavoin, mutta miten eheytetään tunneyhteys kieleen? Näistä kysymyksistä puhutaan illan esitelmässä.

Illan juontaa niin & näin -lehden toimittaja Risto Koskensilta

 

Tampereen kaupunginkirjasto (http://kirjasto.tampere.fi) järjestää Filosofian illat yhteistyössä filosofisen aikakauslehden niin & näin (http://netn.fi) kanssa. Tilaisuudet ovat avoimia kaikille, ja yleisö pääsee osallistumaan keskusteluun esitelmien jälkeen.


Tampereen yliopistolla järjestetään kansainvälinen Judgment and Ontology -seminaari 29.–30.9.2014. Seminaari toimii samalla Suomen akatemian projektin ”Judgment and Human Rationality” päätöskokouksena.


Seminaarin ohjelma:

Maanantai 29.9., Pinni B3117

10:00   Welcoming words, Leila Haaparanta

10:15   Camilla Serck-Hanssen: “The Crucial Role of Infinite Judgment in Kant's Second Paralogism”

11:15   Hanne Appelqvist: “Wittgenstein, Kant, and the Art of Judgment“

11:50   Sami Pihlström: “Judging God? Judgment and Ontology in the Philosophy of Religion”

12:25   Lunch

13:15   Michael Beaney:  “The Creativity of Analysis”

14:15   Sara Heinämaa: “Intersubjectivity, Language and the World”

14:50   Alma Korko: “The Transition of G. E. Moore from Idealism to Metaphysical Realism”

15:25   Coffee

16:00   Anssi Korhonen: “Russell, Truth and the Psychologizing of Judgment”

16:35   Sirkku Ikonen: “A Pseudoproblem or the Real Scandal of Philosophy? Cassirer, the Vienna Circle and the Knowledge of Other Minds”

17:10   Mikko Leinonen: “Assessing Rickert's Influences on Carnap”

17:40   Jani Hakkarainen and Markku Keinänen: “How to Avoid Bradley’s Regress, How to Solve It?”

 

Tiistai 30.9., Pinni B3032

10:15   Robert Hanna: “Rationality is Deeper and Wider than Science: The Case of Authoritative Rational Intuitions”

11:15   Leila Haaparanta: “The Human Mind and the Realm of Logic: Sellarsian Reflections on the Strange Connection”

11:50   Arto Laitinen: “Normative Judgment and Action: an Apparent Puzzle”

12:25   Lunch

13:15   Heikki J. Koskinen: “Mediated Recognition and the Categorial Stance”

13:50   Panu Raatikainen: “Chalmers' Two-Dimensional Semantics - What is it Good for?”

14:25   Jenni Tyynelä: “Fiction and Ontology”

15:00   Jukka Mikkonen “Thinking with Literary Narratives”

15:30   Closing words, Mirja Hartimo

Coffee


Kaikki kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita osallistumaan seminaariin.


Walter Benjamin -ilta Tampereella Tulenkantajien kirjakaupassa

Mitä kapitalismi on, jos se ei ole pelkästään tuotanto­tapa vaan tunkeutuu kaikkialle jokapäiväiseen elämäämme, jos siitä on tullut ”ankarin kaikista maailman­uskonnoista”? Miten elämänmuotomme muuntuvat moderneissa suurkaupungeissa? Entä miten nämä muutokset vaikuttavat taiteissa ja aistisuudessa yleensä?

Tiistaina 9.9. klo 18 Tutkijaliiton Kritiikkikahvila vierailee Tampereella, Tulenkantajien kirjakaupassa (Hämeenpuisto 25).

Tilaisuudessa Eetu Viren ja Taneli Viitahuhta kertovat suomentamansa Walter Benjaminin tekstien kokoelman Keskuspuisto keskeisistä ajatuksista.  Illan kuluessa kuullaan myös Tiina Lehikoisen lausuvan Walter Benjaminia – Taneli Viitahuhta säestää.

Tilaisuus on kaikille avoin. Tervetuloa!


UNDERSTANDING OTHERS
A Philosophical Symposium
Tue, May 6th 2014
Pinni B4141, University of Tampere

Program:
11.00-11.40 Elisa Aaltola: On Understanding Animal Suffering

11.40-12.20 Constantine Sandis: If a Lion Could Talk: Wittgenstein on Understanding Others

In this paper I defend Wittgenstein's cryptic remark against a number of objections. In so doing, I offer a fresh interpretation of the remark, accompanied by an account of what Wittgenstein can teach us about what it is to understand someone.

12.40-13.20 Tero Vaaja: Wittgenstein, Understanding, and Other Minds.

13.20-14.00 Susanna Lindberg: Derrida on Understanding Animals

L U N C H   B R E A K

15.00-15.40 Renne Pesonen: Why is stupidity irritating?

It is a somewhat curious phenomena that people tend to get agitated by perceived violations of rationality by others, even on trivial issues. I discuss this phenomena by exploiting four independent but mutually supportive claims that concern the nature of norms and human cognition. I will not piece them together as an account according to which practical reasoning and moral competence are rooted in the same subconscious cognitive capacity. The capacity enables social coordination without discursive practices by implementing a mechanism that enables us to track communal practices and penalize deviations. And this, I contend, forms the basis of social norms. We get agitated because we are tacitly concerned about the integrity of the social constitution itself.

15.40–16.20 Arto Laitinen: Understanding Evil?

Of many issues it is sometimes said that one can understand them without accepting them, or without thinking they have justification. But of things classifiable as ”evil” it is also sometimes said that they remain puzzling, unintelligible, evade attempts to understand. Do they? G. E. M. Anscombe identified a special meaning of ’understanding why,’ understanding someone’s actions in light of the desirability characterizations that shed light on it. I will examine whether we can understand evil (action) in this sense. This leads to a discussion of whether the ’guise of the good’ thesis applies to evil action, and of some putative counter-examples to that thesis.

16.20–17.00 Ali Qadir: The Islamic Other: Understanding Ahmadiyya Hereticization

Broadly, I would like to briefly describe the empirical case of the Ahmadiyya sect, their hereticization by almost all Muslims across the world, and what that implies when we think of understanding others in an Islamic context.

Open to all.

Further info: arto.laitinen at jyu.fi

Filosofian illat keväällä 2014: Afrodite ja rakkaus, 19.3. & 16.4.

 

Tämän kevään kahtena filosofisena keskiviikkoiltana Tampereen pääkirjaston saleissa syvennytään rakkauteen, kauneuteen, intohimoon – sanalla sanoen Afroditeen.


FT, dosentti Miira Tuominen keskittyy aiheeseen "Antiikin rakkauskäsitykset"

keskiviikkona 16.4. klo 18 pääkirjasto Metsossa, Pietilä-salissa.

 

Miira Tuominen on antiikin filosofian tutkija, joka on tehnyt paljon yhteistyötä muiden aikakausien filosofian tutkijoiden ja toisten tieteenalojen kanssa. Vuodesta 2008 alkaen hän on toiminut filosofian yliopistonlehtorina Jyväskylän yliopistossa ja työskentelee tällä hetkellä akatemiatutkijana (2011–16) tutkimusaiheenaan oman edun tavoittelu ja toisten huomioonottaminen myöhäisantiikin etiikassa. Tuomisen julkaisut liittyvät laajaan kirjoon tutkimusaiheita tieteen, epistemologian ja logiikan historiasta etiikkaan, näkemyksiin rakkaudesta ja teorioihin itsemurhasta.

 

Illan juontaa niin & näin -lehden päätoimittaja Jaakko Belt.

 

Tampereen kaupunginkirjasto (http://kirjasto.tampere.fi) järjestää tilaisuudet yhteistyössä filosofisen aikakauslehden niin & näin (http://netn.fi) kanssa.

 


Keskiviikkona 9.4. klo 18.00 Tulenkantajien kirjakaupassa, Hämeenpuisto 25, Tampere

Michel Foucault’n klassikkoteos Klinikan synty joutuu tarkkaan syyniin Tulenkantajat-kirjakaupassa. Teosta saapuu kommentoimaan yleislääketieteen professori Raimo Puustinen.

Foucault’n Klinikan synty tarkastelee modernin lääketieteen kehittymistä patologisen anatomian synnyn pohjalta 1700- ja 1800-lukujen taitteessa. Foucault on kiinnostunut modernin lääketieteen käsitejärjestelmän ja yksilökäsityksen synnystä: Miten lääkäristä kehkeytyi asiantuntija, jonka vallassa on tietää potilaasta enemmän kuin tämä itse tietää – tai edes voi tietää? Miten ihmisruumis käsitteellistyi tiedon objektiksi? Miten lääketieteellinen objektiivisuus syntyi?

Foucault’n teos pyrkii luomaan historiallisen kokonaiskuvan lääketieteen käsitteellisestä perustasta. Miten hän lääketieteen professorin mielestä on tehtävässä onnistunut? Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan!

Klinikan synnyn on suomentanut Simo Määttä ja kustantanut niin & näin. Niin & näin -kirjasarjassa on äskettäin ilmestyt myös Foucault’n kirjoituskokoelma Parhaat. Teoksia on myynnissä Tulenkantajat-kirjakaupassa.

http://tulenkantajat.wordpress.com/


Reflektion rajat, estetiikka ja teleologia. Kantin Arvostelukyvyn kritiikki -symposium
Tampereen yliopisto, Pinni B, sali B3116. 4.4.2014 klo 10-18

Tilaisuus on avoin kaikille.

Immanuel Kantin myöhäisteos Arvostelukyvyn kritiikki on Kantin tuotannossa erityisessä asemassa. Kant itse kirjoittaa teoksen esipuheissa, että sen, mitä hän kutsuu arvostelukyvyksi, pitäisi koota kriittisen filosofian elementit yhteen. Arvostelukyvyn nimissä tulee mahdolliseksi tarkastella sitä maaperää, joka jää kahden erillisen ”alueen väliin”, kuten Kant muotoilee jo aiemmassa tuotannossaan tarkastelemansa ristiriidan ymmärryksen ja järjen välillä.

Kantin kolmannen kritiikin vastaanoton historia on erityinen. Voisi myös hyvin sanoa, että Arvostelukyvyn kritiikin osaksi asetettu tehtävä, sen onnistuminen ja merkitys ovat yhäkin ajateltava asia. Yhtäältä arvostelukykyä on ajateltu nimenomaan silloittajana, ja tätä kautta poliittisen ja eettisen ajattelun lähtökohtana (mm. Hannah Arendt, Jean-Francois Lyotard). Jotkut fenomenologisesti suuntautuneet tulkitsijat (kuten Maurice Merleau-Ponty tai aivan viime aikoina Laszlo Tengelyi) ovat löytäneet kolmannesta kritiikistä aineksia Kantin transsendentaalifilosofian laajentamiseksi. Näin Kantin myöhäisteoksen on nähty ylittävän aiemman kriittisen projektin. Toisaalta Kantin filosofiaa on tulkittu yksinkertaisesti kriittisenä projektina niin että kolmannen kritiikin projektissa ei nähdä mitään aiemmasta tuotannosta poikkeavaa. Voisi myös väittää, että se minkä me yleisesti nimeämme kantilaisuudeksi, tarkoittaen esimerkiksi aistimellisuuden ja käsitteellisyyden välistä selvää eroa, ei pidä sisällään kolmannen kritiikin ajatusta rajankäynnistä ja välityksestä. Ikään kuin Arvostelukyvyn kritiikin termit eivät täysin sopisi kuvaan siitä Kantista, jonka tunnemme.

Tämä asetelma herättää kysymyksiä. Yhtäältä kolmas kritiikki todella vaikuttaa täydentävän kriittisen projektin. Tällöin kolmannen kritiikin kohde, reflektiivinen arvostelma, on kriittisen projektin avain. Siinä missä Kantin erittelemistä arvostelman muodoista ensimmäinen, määrittävä arvostelma, alistaa yksittäisen kohteen yleisen käsitteen alle, arvostelman toinen muoto, reflektiivinen arvostelma, toimii ilman ennalta annettua yleisyyttä. Näin reflektiivinen arvostelma viittaa sellaiseen yksittäisen ja yleisen suhteeseen, jossa yksittäinen tapaus ei määrity yleisen lain kautta, mutta jossa silti on kyse lain löytämisestä yksittäistapaukselle. Toisaalta kolmas kritiikki vaikuttaa jo viittaavan kriittisen projektin tuolle puolen. Esimerkiksi Hegel tunnistaa varhaisissa kirjoituksissaan Kantin ongelmaksi nimenomaan ajattelun reflektiivisyyden, mutta pitää samalla Kantin kolmatta kritiikkiä jo jonain muuna kuin reflektiivisenä ja kriittisenä ajatteluna. Hegelin mukaan se on ”spekulatiivista ajattelua idullaan”. Spekulatiivisen ajattelun suunnasta katsoen kolmas kritiikki puhuu kohteista aivan eri mielessä kuin kriittisen projektin Kant: kyse on taideteoksista, luonnon olioista ja organismeista kaikessa yksittäisyydessään ja materiaalisuudessaan.

Kantin kolmatta kritiikkiä voisi siis ryhtyä lukemaan puhtaasti systemaattisesta lähtökohdasta ja kysyä yksinkertaisesti: miten Kantin teos pitäisi ymmärtää suhteessa Kantin ajattelun kokonaisuuteen? Nimenomaan kysymys reflektiivisestä arvostelmasta ja yleisemmin ajattelun reflektiivisyydestä tekee kolmannesta kritiikistä myös ajankohtaisen. Onko filosofian reflektiivisyys jotain, joka avaa Kantin ajattelun kriittisen määrityksensä ulkopuolelle, vai onko se juuri sitä kantilaisuutta, jota on aina vastustettu ja jota ehkä yhäkin on vastustettava? Tätä kautta nousee esiin myös yleisempi kysymys: mihin asti Kant ja kriittinen filosofia ylipäätään meidät johdattaa? Missä on reflektion raja?


Ohjelma

10.15-10.30 Tervetuloa

10.30-12.00 1. Sessio
Erna Oesch: Arvostelukyvyn kritiikki aikalaiskeskustelussa
Hemmo Laiho: Mikä olikaan Arvostelukyvyn kritiikin aihe?
Kommentti: Olli Koistinen

Lounas 12.00-12.45

12.45-14.15 2. Sessio
Markku Lehtinen: Kantin maailmakäsitteen radikalisoituminen Arvostelukyvyn kritiikin ylevän analytiikassa
Sami Santanen: Raja-askelia: arvostelukyvyn ekspositio ja vapaus
Kommentti: Susanna Lindberg

Tauko 14.15-14.30

14.30-16.00 3. Sessio
Hanne Appelqvist: Torailevien ystävysten leikistä. Mitä merkitystä kauneudella voi olla tiedon mahdollisuudelle?
Petri Räsänen: Kant ja filosofian esteettisyys
Kommentti: Hermanni Yli-Tepsa

Tauko 16.00-16.15

16.15-17.45 4. Sessio
Ari Korhonen: Kansa, tunneyhteisö ja roskajoukko
Lauri Mehtonen: Kauneus ja intressi Kantilla
Kommentti: Janne Porttikivi

Filosofian illat keväällä 2014: Afrodite ja rakkaus, 19.3. & 16.4.

 

Tämän kevään kahtena filosofisena keskiviikkoiltana Tampereen pääkirjaston saleissa syvennytään rakkauteen, kauneuteen, intohimoon – sanalla sanoen Afroditeen.

 

Runoilija Risto Ahti alustaa otsikolla "Afrodite - kauneudesta ja intohimosta"

keskiviikkona 19.3. Klo 18 pääkirjasto Metsossa, Pietilä-salissa.

 

Runoilija ja sanataiteen opettaja Risto Ahdin aiheena Filosofian illassa on Afrodite - kauneudesta ja intohimosta. Ahdin laaja oma tuotanto käsittää yli kaksikymmentä runokokoelmaa, proosateoksia, runo-ohjelmia radiossa, esseitä, kritiikkiä ja artikkeleita eri julkaisuissa sekä suomennoksia. Ahti on myös kuvittanut muutamat teoksensa. Hänen luovan kirjoittamisen kurssejaan Oriveden opistossa on sanottu lyriikan korkeakouluksi.

 

Illan juontaa niin & näin -lehden toimittaja Risto Koskensilta.

 


FT, dosentti Miira Tuominen keskittyy aiheeseen "Antiikin rakkauskäsitykset"

keskiviikkona 16.4. klo 18 pääkirjasto Metsossa, Pietilä-salissa.

 

Miira Tuominen on antiikin filosofian tutkija, joka on tehnyt paljon yhteistyötä muiden aikakausien filosofian tutkijoiden ja toisten tieteenalojen kanssa. Vuodesta 2008 alkaen hän on toiminut filosofian yliopistonlehtorina Jyväskylän yliopistossa ja työskentelee tällä hetkellä akatemiatutkijana (2011–16) tutkimusaiheenaan oman edun tavoittelu ja toisten huomioonottaminen myöhäisantiikin etiikassa. Tuomisen julkaisut liittyvät laajaan kirjoon tutkimusaiheita tieteen, epistemologian ja logiikan historiasta etiikkaan, näkemyksiin rakkaudesta ja teorioihin itsemurhasta.

 

Illan juontaa niin & näin -lehden päätoimittaja Jaakko Belt.

 

Tampereen kaupunginkirjasto (http://kirjasto.tampere.fi) järjestää tilaisuudet yhteistyössä filosofisen aikakauslehden niin & näin (http://netn.fi) kanssa.

 


Syndicate content