Tampere

Theorising on Social and Embodied Aspects of Contemplative Practices. 13 – 14 July 2016, University of Tampere – International workshop.


What new ideas and alternative forms of embodied training could be introduced to the currently narrow field of mindfulness research? How can we conceptualise contemplative practices in a manner taking into account the embodied, methodological, ideological, technological, religious and gendered relations inherent in it? How is fluid self-knowledge of ‘lived body experience’ mediated in meditative mindfulness training?  How does people’s ‘affective’ or ‘lived body’ experience in MBIs diverge from the medical conceptions of soma and psyche found in existing discourse on MBIs? In this two-day workshop, we carry the various discussions forward and answer these questions:   The main speakers specify, discuss, and problematize the various definitions of mindfulness.

 

Today, mindfulness based interventions (MBIs) are one of the most widespread and widely studied bodily skill in working life and therapy alike. In the last 35 years, international mindfulness and meditation research has focused on medical and psychological aspects of their study. However, there is a dearth of diverse research perspectives on it in the humanities, social sciences and political economics (Cook 2010; Stanley 2012; Purser 2012; Kortelainen, et al. 2014; Barker 2014; Williams 2014; Ferguson 2016; Farias&Wikholm). Various authors have pointed out that the ‘dark side’ of MBIs has not yet been discussed, investigated, or empirically explored in much depth.  This workshop is aimed at developing examination of the new contributions, research-methodology and pitfalls of mindfulness-oriented practices.

 

Confirmed speakers:

Professor Ronald Purser (San Francisco State University)

Associate Professor Suvi Salmenniemi (University of Turku)

Associate Professor John R. Williams (Yale University)

Lecturer Steven Stanley (Cardiff University)

Dr. and clinical psychologist Catherine Wikholm

Researcher Kristina Eichel (Köln University/ Brown University)

Researcher Marianne Hedegaard (University of Copenhagen)

Docent Timo Klemola (University of Tampere)

Postdoctoral researcher Pessi Lyyra (University of Tampere)

Teemu Kangas (M.F.A, graduated from Academy of Fine Arts, Helsinki)

Documentarist Wille Hyvönen (Aalto University)

Dr. Karen Terzano, (Meditation-teacher, psychologist)

Postdoctoral researcher Antti Saari (University of Tampere)

Postdoctoral researcher Ilmari Kortelainen (University of Tampere)

 

Organising committee:

Posdoctoral researcher Ilmari Kortelainen

Posdoctoral researcher Antti Saari

PhD-student Suvi Lehtonen

PhD-student Jani Pulkki

Researcher Mikko Väänänen

 

Assistant

Tapio Santala

 

Further information:

Antti.w.saari at uta.fi, ilmari.kortelainen at uta.fi

 

Workshop in Facebook https://www.facebook.com/groups/354298778027200/?fref=ts

https://contemplativepractices.wordpress.com/

 

This workshop is funded by University of Tampere and The Finnish Work Environment Fund


Kevään teemana Filosofian illoissa on Sota.

 

20. 4. klo 18 luennoi professori Tarja Väyrynen aiheesta

Sota kokemuksena ja kokemuksellisena ilmiönä.


Paikka: Sampolan auditorio, Sampolankatu 2, Tampere


Tilaisuuden järjestää niin & näin ja Tampereen kulttuuripalvelut ja kirjasto

Filosofian iltojen tämän kevään teema on sota. Ensimmäisenä luennoi professori Aki-Mauri Huhtinen Maanpuolustuskorkeakoulusta.


Huhtisen aiheena on sota ja sen muutos. Näin hän kirjoittaa:

"Hybridiuhat liittyvät vahvasti informaatioyhteiskuntaan ja eri medioiden yhä vahvempaan rooliin ihmisen elämässä. Vaikka Suomi ei ole ollut sodassa seitsemäänkymmeneen vuoteen, maailmalla vellonut sotapropaganda on vaikuttanut myös suomalaiseen keskusteluun sodista ja yleensä väkivallasta.


Ukrainan sota vuonna 2014 siirtyi myös jokaisen suomalaisen kotiin näyttöruuduille, kiitos informaatioajan verkoissa olevien palvelujen. Sosiaalisen median palveluissa sota näyttäytyi uusilla käsitteillä kuten 'trollaamisena'. Trollaaminen voidaan kuitenkin nähsä roskapostin käsitteen jatkona. Uuden informaatiosodan ja vanhan propagandasodan pohdinta palautti sotataidollisen keskustelun takaisin käyttämään käsitteitä, joilla kuvataan sitä, mistä on kysymys. Amerikkalaisperäinen käsite 'hybridisodankäynti' sai länsimaissa, Suomi mukaan luettuna, uuden muodon venäläisten käymästä sodasta Ukrainassa. Suomalaisista tuli osallisia Ukrainan sotaan myös sotapropagandatantereilla."


Aika: 23.3.2016 18.00 – 19.30

Paikka: Sampolan kirjasto

Sammonkatu 2


Filosofian illat järjestää niin & näin ja Tampereen kulttuuripalvelut ja kirjasto

Syksyn 2015 Filosofian illat: Velka

 

Tampereen Pääkirjasto Metson Filosofian illoissa syvennytään syksyllä Jakke Holvaksen ja Jyri Hämäläisen johdolla velkaan. Keskiviikkoiset illat 14.10. ja 11.11. pidetään tuttuun tapaan kirjaston Pietilä-salissa kello 18 alkaen.

 

11.11. Jyri Hänninen

Jyri Hänninen on Helsingin Sanomien taloustoimittaja ja kirjailija. Hänet tunnetaan erityisesti globaaliin talouteen liittyvistä kirjoituksistaan, joissa hän on käsitellyt muun muassa veroparatiiseja ja suomalaisten kytköksiä niihin. Hämäläinen on kirjoittanut aiheesta useita tietokirjoja, monet niistä yhdessä veljensä Jera Hännisen kanssa. Heidän viimeisin teoksensa Suomalainen velkakirja – Ihmisten elämä velkaantuvassa maassa ilmestyy lokakuussa.

 

Hänninen on palkittu veroparatiiseja käsittelevistä julkaisuistaan Chydenius-mitalilla ja Tutkivan journalismin yhdistyksen Lumilapio-palkinnolla.

Illan juontaa niin & näin -toimittaja Risto Koskensilta.

 

Perinteikkäitä jo vuosikymmeniä jatkuneita Filosofian iltoja järjestää niin & näin -lehti yhdessä Tampereen kaupungin kanssa.


Syksyn 2015 Filosofian illat: Velka

 

Tampereen Pääkirjasto Metson Filosofian illoissa syvennytään syksyllä Jakke Holvaksen ja Jyri Hämäläisen johdolla velkaan. Keskiviikkoiset illat 14.10. ja 11.11. pidetään tuttuun tapaan kirjaston Pietilä-salissa kello 18 alkaen.

 

14.10. Jakke Holvas

Jakke Holvas on tietokirjailija ja Ylen toimittaja. Hän väitteli 2009 talouden kaikkivoipaisuuden kritiikistä teoreettisen filosofian alalta.

”Velka on vaihtosuhde. Ihmiset vaihtavat kaiken aikaa tavaroita, palveluja, ajatuksia, katseita. Kuitenkin vain osa vaihdosta perustuu velkaan. Mistä se johtuu? Vaihtoa siis tapahtuu aina, mutta miten vaihto muuttuu velvoittavaksi velkasuhteeksi? Ihmiset vaihtavat myös ilman takaisin maksamisen painetta, ilman velkaa. Milloin vaihtosuhde puolestaan on velaton?”

Luennossaan Holvas vertailee nykyistä velkataloutta historiallisiin velkakäsityksiin, sekä arvioi velan ja moraalin suhdetta.

Illan juontaa niin & näin -lehden päätoimittaja Jaakko Belt.

 

11.11. Jyri Hänninen

Jyri Hänninen on Helsingin Sanomien taloustoimittaja ja kirjailija. Hänet tunnetaan erityisesti globaaliin talouteen liittyvistä kirjoituksistaan, joissa hän on käsitellyt muun muassa veroparatiiseja ja suomalaisten kytköksiä niihin. Hämäläinen on kirjoittanut aiheesta useita tietokirjoja, monet niistä yhdessä veljensä Jera Hännisen kanssa. Heidän viimeisin teoksensa Suomalainen velkakirja – Ihmisten elämä velkaantuvassa maassa ilmestyy lokakuussa.

 

Hänninen on palkittu veroparatiiseja käsittelevistä julkaisuistaan Chydenius-mitalilla ja Tutkivan journalismin yhdistyksen Lumilapio-palkinnolla.

Illan juontaa niin & näin -toimittaja Risto Koskensilta.

 

Perinteikkäitä jo vuosikymmeniä jatkuneita Filosofian iltoja järjestää niin & näin -lehti yhdessä Tampereen kaupungin kanssa.


Nykysuomen seura ry:n, Kopula ry:n sekä tutkimuskeskus Pluralin järjestävät pienimuotoisen esitelmä- ja keskustelutilaisuuden ymmärtämisestä.

 

Aika: lauantai 10.10.2015 klo 13.00-15.00

Paikka: Tampereen yliopisto, Linna-rakennus, luentosali K103 (Kalevantie 5, Tampere)

 

Ymmärtämistä käsitellään tavallisesti eri kielten välisenä ilmiönä, vieraan kielen oppimisen tai kääntämisen ja tulkkauksen näkökulmasta. Tässä tilaisuudessa ymmärtämistä ja ymmärtämättömyyttä tarkastellaan ihan äidinkielisten kesken. Kuinka paljon ihmiset ymmärtävät toisiaan väärin, vaikka puhuvat samaa äidinkieltä? Miksi kielenkäyttö on joskus niin vaikeaa, vaikka ihminen oppii oman äidinkielensä jo parivuotiaana? Mitä ymmärtäminen edellyttää? Mikä sitä estää? Missä määrin yhteisymmärrys äidinkielisten kesken on illuusio? Tässä tilaisuudessa kolme asiantuntijaa valottaa ymmärtämisen problematiikkaa eri näkökulmista.

 

OHJELMA

 

Klo 13.00

Tervetuliaissanat

Minna Vanhasalo, Nykysuomen seuran puheenjohtaja

 

Klo 13.15

Väärinymmärrysten syitä ja seurauksia

Venäjän kielen professori Arto Mustajoki, Helsingin yliopisto

 

Klo 13.45

Kielen ymmärtäminen kieliteknologian näkökulmasta

Kieliteknologian professori emeritus Kimmo Koskenniemi, Helsingin yliopisto

 

Klo 14.15

Väärinymmärrysten hyödyntäminen komiikassa

Koomikko, HM, YTM Tuure Pitkänen

 

Klo 14.40-15.00

Keskustelua

 

Tilaisuuden jälkeen vapaa keskustelu jatkuu aiheesta ja aiheen vierestä Kielipiirissä myöhemmin ilmoitettavassa paikallisessa pubissa.


Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille.


Tapahtuman sivu Facebookissa: https://www.facebook.com/events/1479217835738588/


Tervetuloa!


A renowned philosopher, professor Michael Devitt (City University of New York) will give a talk: "Justifying Scientific Realism". Mon 14.9.2015 14.15-16.00 Pinni B4115


http://www.uta.fi/yky/fil/ilmoitus.html?id=108793

Mikä meitä pelottaa ja kauhistuttaa? niin & näin -lehti ja -kirjat kutsuu ottamaan asiasta selvää Tapani Kilpeläisen teoksen Silmät ilman kasvoja: kauhu filosofiana julkistamistilaisuuteen maanantaina 25.5. Telakalle (Tullikamarin aukio 3, yläkerta). Tilaisuus alkaa klo 18 kauhupaneelilla ja jatkuu elokuvalla.


Kauhun olemuksesta, pelkäämisestä ja populaarikulttuurin pelotteluilmiöistä keskustelemassa kauhututkijat Outi Hakola (HY) ja Jarkko Toikkanen (Tay), kauhukirjailija Tiina Raevaara ja Lovecraft-seuran edustaja Jani Kangas. Myös yleisökeskustelulle ja kysymyksille on sijaa! Juontajina niin & näinin toimittajat Elina Halttunen-Riikonen & Noora Tienaho.


Ilta muuttuu entistä karmivammaksi, kun ohjelmassa on kauhuklassikon The Invisible Man (1933) katselmus. Elokuvan katsominen aloitetaan klo 19.30.


Tiedustelut ja kysymykset: elina.halttunenriikonen at gmail.com tai noora.tienaho at gmail.com


*****

Ensimmäinen suomenkielinen kauhun filosofian esitys Silmät ilman kasvoja: kauhu filosofiana sisältää lukuisia sekä mauttomia että raakoja kohtia. Julkaisija ei ole kirjan haitallisuutta arvioidessaan ottanut huomioon, millaisessa yhteydessä ja miten ajatukset kirjassa kuvataan.


Sisällöltään sairaalloinen kirja turruttaa siveellistä arvostelukykyä ja vaikutuksille alttiiden henkilöiden sielullinen tasapaino voi vakavasti häiriytyä. Karmeasti esitetyt ajatuskulut voivat panna herkän lapsen mielikuvituksen liian kiihkeästi liikkeelle moneksi päiväksi ja ehkä vielä enemmän yöksi.


Silmät ilman kasvoja ylittää siveyden ja hyvien tapojen rajat toistuvasti ja laajenevasti, ja aiheen kaameuden valossa sen ilmaisutapa on liian jyrkkä. Kokonaisvaikutukseltaan kirja syö filosofien nauttimaa luottamusta.


Tapani Kilpeläinen on filosofi ja niin & näin -kirjasarjan päätoimittaja. Kääntäjähirmuna tunnetun Kilpeläisen ensimmäinen oma kirja Itsemurhan filosofia julkaistiin vuonna 2012.

 

Tapani Kilpeläinen:

Silmät ilman kasvoja: kauhu filosofiana.

niin & näin –kirjat 2015.

http://netn.fi/silmat-ilman-kasvoja

 

Arvostelukappaleet ja lisätietoa:

jukka.m.kangasniemi(at)gmail.com


Filosofian illat teemana 'Eläin'

 

Pääkirjasto Metso Pietilä-sali klo 18

Ke 6.5. Linnut ja ajattelu; luennoitsija FT, tutkijatohtori Karoliina Lummaa

Mitä lintu tietää? Mitä linnuista voi tietää? Miten konkreettiset suhteemme lintuihin vaikuttavat ajatteluumme ja kulttuuriimme? Miten ajatella lintuja ilmastonmuutoksen ja muiden maailmanlaajuisten ympäristökriisien aikana?

 

Linnut ovat aina olleet ihmisille merkityksellisiä: kulttuurisina symboleina, osana elinkeinoon liittyviä käytäntöjä ja perinteitä, harrastamisen ja tieteen kohteina sekä hyvän ja pahan enteinä. "Linnut ja ajattelu" -esitelmässä pohditaan syitä ja selityksiä näille kulttuurisille merkityksille. Lähtökohtana on lintujen konkreettinen vaikuttavuus. Linnut ovat ruumiillisilla piirteillään, äänillään ja eleillään sekä muilla linnun-ominaisuuksillaan vaikuttaneet merkityksiin, joita niille on annettu sekä tapoihin, joilla niitä on esitetty esimerkiksi kirjallisuudessa ja taiteessa. Näin todelliset linnut ovat aina eri tavoin mukana ajattelussamme.

 

Filosofiasta, luonnontieteestä ja taiteista poimittujen esimerkkien rinnalla lintujen ja ajattelun suhdetta tarkastellaan posthumanistis-uusmaterialistisen teorian mahdollistamana kysymyksenä – illan aikana on siis tilaisuus keskustella lintujen rinnalla myös näistä filosofisista suuntauksista!

 

FT Karoliina Lummaa (TY) tutkii runouden lintukuvausten ja ilmaisumuotojen yhteyksiä lintujen ääntelyyn, ruumiillisuuteen, käyttäytymiseen ja elinympäristöihin. Hänen julkaisuihinsa kuuluvat väitöskirja suomalaisesta linturunoudesta sekä artikkeleita ja yhteistyössä toimitettuja antologioita runoudentutkimuksesta, monitieteisestä ympäristötutkimuksesta ja posthumanismista.


Tampereen kaupunginkirjasto (http://kirjasto.tampere.fi) järjestää tilaisuudet yhteistyössä filosofisen aikakauslehden niin & näin (http://netn.fi) kanssa.


Filosofian illat teemana 'Eläin'

 

Pääkirjasto Metso Pietilä-sali klo 18

Ke 1.4. Akrasia, eli miksi ihmiset syövät lihaa; Elisa Aaltola, FT, filosofian dosentti


"Lihansyöjän paradoksi" on termi, jolla viitataan länsimaissa yleistyneeseen tapaan korostaa eläinrakkautta samalla, kun lihan kulutus kasvaa. Luennolla aihetta lähestytään vanhan filosofisen termin "akrasia" kautta. Akrasia on tila, jonka puitteissa tiedämme jonkin teon olevan moraalisesti arveluttava, mutta silti syyllistymme siihen. Keskiössä ovat erityisesti neljän suuren klassikon (Platon, Aristoteles, Spinoza ja Descartes) näkemykset akrasiasta: miten heidän filosofiaansa voidaan soveltaa niihin nykypäivän ratkaisuihin, jotka koskevat ihmisen suhdetta muihin eläimiin?

 

Ke 6.5. Linnut ja ajattelu; luennoitsija FT, tutkijatohtori Karoliina Lummaa

Mitä lintu tietää? Mitä linnuista voi tietää? Miten konkreettiset suhteemme lintuihin vaikuttavat ajatteluumme ja kulttuuriimme? Miten ajatella lintuja ilmastonmuutoksen ja muiden maailmanlaajuisten ympäristökriisien aikana?

 

Linnut ovat aina olleet ihmisille merkityksellisiä: kulttuurisina symboleina, osana elinkeinoon liittyviä käytäntöjä ja perinteitä, harrastamisen ja tieteen kohteina sekä hyvän ja pahan enteinä. "Linnut ja ajattelu" -esitelmässä pohditaan syitä ja selityksiä näille kulttuurisille merkityksille. Lähtökohtana on lintujen konkreettinen vaikuttavuus. Linnut ovat ruumiillisilla piirteillään, äänillään ja eleillään sekä muilla linnun-ominaisuuksillaan vaikuttaneet merkityksiin, joita niille on annettu sekä tapoihin, joilla niitä on esitetty esimerkiksi kirjallisuudessa ja taiteessa. Näin todelliset linnut ovat aina eri tavoin mukana ajattelussamme.

 

Filosofiasta, luonnontieteestä ja taiteista poimittujen esimerkkien rinnalla lintujen ja ajattelun suhdetta tarkastellaan posthumanistis-uusmaterialistisen teorian mahdollistamana kysymyksenä – illan aikana on siis tilaisuus keskustella lintujen rinnalla myös näistä filosofisista suuntauksista!

 

FT Karoliina Lummaa (TY) tutkii runouden lintukuvausten ja ilmaisumuotojen yhteyksiä lintujen ääntelyyn, ruumiillisuuteen, käyttäytymiseen ja elinympäristöihin. Hänen julkaisuihinsa kuuluvat väitöskirja suomalaisesta linturunoudesta sekä artikkeleita ja yhteistyössä toimitettuja antologioita runoudentutkimuksesta, monitieteisestä ympäristötutkimuksesta ja posthumanismista.


Tampereen kaupunginkirjasto (http://kirjasto.tampere.fi) järjestää tilaisuudet yhteistyössä filosofisen aikakauslehden niin & näin (http://netn.fi) kanssa.


Syndicate content