Tapahtumat huhtikuulle 2015

28.4.2015 18.15 – 20:00. Tarja Kallio-Tamminen, Meditaation vaikutus mitattaviin aivotoimintoihin. FT Tarja Kallio-Tamminen kertoo EEG-avusteisen meditaation projektistaan, jossa ihmisen sisäistä todellisuutta hahmotetaan sekä subjektiivisen että objektiivisen metodin kautta. Suoritetuissa aivomittauksissa on käytetty Andrew ja Alexander Fingelkurtsin kehittämää, qEEG-analytiikkaa hyödyntävää BrainMind Audit™ mittausta.

 

28.4.2015 17:00 – 17:45. Väitöskirjaesittely. Tuomas Pernu: Kausaalinen selittäminen naturalistisessa mielenfilosofiassa, https://helda.helsinki.fi/handle/10138/42035

 

12.5.2015 16:15 – 20:00 Teemailta: Filosofian ja empiirisen tieteen kohtaaminen.

16:15    Tervetuloa

Jaakko Hintikka: Luonnonfilosofia kvanttiteoriassa ja kvanttiteoria luonnonfilosofiassa.

Juha Himanka: Edmund Husserlin tieteen kriisistä.

Avril Styrman: Suhteellisuusperiaate ja absoluuttinen samanaikaisuus.

17:50   Kahvitauko 20 min

Ari Lehto: Periodin kahdentuminen: Metafysiikkaa vai empirismiä?

Tuomo Suntola: Voidaanko fysikaalista todellisuutta kuvata ymmärrettävästi?

Keskustelua illan teemasta

 

26.5.2015 18:15 – 20:00. Heikki Mäntylä, Olemassaolosta arkiajattelulla. Fenomenologinen näkökulma todellisuuden ilmenemisestä ihmiselle hänen kokemusmaailmassaan.

 

Esitelmät pidetään Tieteiden talossa, osoitteessa Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki, yleensä salissa 505.

 

http://www.lfs.fi/

UNESCO Chair in Bioethics Suomen yksikkö

Holhous ja huolenpito -seminaari

21.4. 2015 klo 9.30-13.00, Turun yliopisto, Calonia-rakennus, luentosali Cal4

 

UNESCO Chair in Bioethics Suomen yksikkö järjestää yhdessä Turun yliopiston filosofian oppiaineen kanssa 21.4.2015 seminaarin aiheesta ”Holhous ja huolenpito”. Seminaarissa tarkastellaan eri tieteiden näkökulmasta kysymystä siitä, miten ja missä määrin yksilöiden toimintaa voidaan ja pitää rajoittaa heidän terveytensä ja hyvinvointinsa edistämiseksi.

 

Mikä on liiallista holhoamista? Missä määrin olemme velvoitettuja pitämään huolta toisista? Missä määrin yksilön pitää antaa käyttäytyä itselleen vaarallisella tavalla? Millaisia riskejä saamme ottaa oman terveytemme suhteen? Entä miten lapsista ja eritavoin sairaista tulisi huolehtia? Milloin ja millä ehdoin sairaus oikeuttaa holhoamisen? Mikä on holhoamisen ja huolenpidon ero, vai onko niillä eroa? Seminaarin tavoitteena on monipuolinen ja monitieteinen lähestyminen näihin ja muihin holhoamiseen ja huolenpitoon liittyviin kysymyksiin.


Tapahtuma on jatkoa viime vuonna järjestetylle Tieteen luotettavuus ja terveystutkimuksen journalismin etiikka" -seminaarille. Seminaari on kaikille avoin ja maksuton. Seminaari sopii erityisesti aiheesta kiinnostuneille tutkijoille, opiskelijoille ja muille terveys- sekä sosiaalialan ammattilaisille.

 

Seminaarin ohjelma:

9.30 UNESCO Chair in Bioethics Suomen yksikön pääsihteeri Rosa Rantanen: Avaussanat

9.45 Terveystieteiden tohtori, dosentti Lauri Kuosmanen (Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos): Voiko pakolla hoitaa?

10.25 Dosentti, lastentautien erikoislääkäri Samuli Rautava (Turun yliopisto): Tietääkö lastenlääkäri paremmin? - Lapsen holhoaminen orastavasta autonomiasta huolehtimisena

11.05 Tauko

11.25 Valtiotieteiden maisteri, tutkija Katariina Warpenius (THL, Alkoholi ja huumeet -yksikkö): Itku pitkästä ilosta? Alkoholipoliittisen sääntelyn ambivalenssit - esimerkkinä yökerhojen aukioloaikojen rajoitukset

12.05 Filosofian tohtori, dosentti Juho Ritola (Turun yliopisto, Filosofian oppiaine): Vapaata laskua?

12.45 UNESCO Chair in Bioethics Suomen yksikön puheenjohtaja Helena Siipi: Päätössanat ja yleinen keskustelu

13.00 Seminaari päättyy

 

Yhteydenotot: Rosa Rantanen, rprant at utu.fi


AATTEET, OPIT JA IDEOLOGIAT KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN MÄÄRITTÄJINÄ –SEMINAARI

16.4.2015,

Tieteiden talo, Helsinki


Kasvatuksen ja koulutuksen linjauksien, käytäntöjen ja pedagogisten ratkaisujen taustalla vaikuttaa aina - suoremmin tai epäsuoremmin - erilaisia oppeja sekä yhteiskunnallisia ideologisia ja aatteellisia virtauksia. Niitä voidaan tarkastella monesta eri perspektiivistä ja eri tieteenalojen näkökulmasta. Voimme esimerkiksi kysyä, kuinka erilaiset ajan ideologiset ja aatteelliset tekijät heijastuvat yhteiskunnallisissa ja poliittisissa diskursseissa ja linjauksissa, kasvatuksen ja koulutuksen käytänteissä tai valituissa pedagogisissa ratkaisuissa. Kasvatusta ja koulutusta muovanneiden oppien historia kytkeytyy tieteisiin mutta myös eri aikojen aatteisiin ja ajassa muuttuviin käytäntöihin. Historiallinen tarkastelu tarjoaa yhden avaimen näiden yhteyksien hahmottamiseen ja ymmärtämiseen - myös silloin, kun kiinnostuksen kohteena on tämä päivä ja tulevaisuus. Seminaarin painopiste on historiallisissa näkökulmissa, jotka auttavat ymmärtämään aatteiden, ideologioiden ja oppien suhdetta kasvatukseen sekä koulutukseen kaikilla sen asteilla.


Kutsumme tutkijoita, opiskelijoita ja muita asiasta kiinnostuneita tätä aihetta käsittelevään seminaariin, joka pidetään 16.4.2015 Tieteiden talolla Helsingissä.


Seminaarissa on alustuksia, kommenttipuheenvuoroja, paneelikeskustelu sekä lisäksi 3–5 työryhmää, joihin kaikki ovat tervetulleita esittämään omia tutkimuksiaan ja kiinnostuksenkohteitaan. Työryhmät muodostetaan tulevien abstraktien pohjalta.

 

Seminaarin suunnittelutyöryhmä / yhteyshenkilöt:

Yhteyshenkilö: Julia Burman, SHS (shs at histseura.fi)

Päivi Maria Pihlaja, SOS (paivi.pihlaja at helsinki.fi)

Tero Halonen, SOS (terohalonen at hotmail.com)

Juhani Tähtinen, SKKHS (etunimi.sukunimi at utu.fi);


Ilmoittautuminen:

Kahvitarjoilun järjestämiseksi toivomme seminaariin ilmoittautumista 10.4.2015 mennessä (ei osallistumismaksua)


Omien esitysten abstraktien viimeinen jättöpäivä 7.4.2015.


Ilmoittautumislomake ja abstraktien jättö:

http://www.kasvhistseura.fi/site/

 

OHJELMA

10.00 Seminaarin avaus

10.05–10.35 Koulutuspolitiikan vaihtuvat ideologiat (Snellmanista Stubbiin), emerita prof. Sirkka Ahonen (Hy)

10.35–10.50 Kommenttipuheenvuoro, prof. Pauli Siljander (OY) ja keskustelua

10.50–11.20 1970-luvun tutkinnonuudistus yliopistossa - eräänlainen kulttuurivallankumous, dos. Marja Jalava (HY)

11.20 – 11.35 Kommenttipuheenvuoro, dos. Arto Nevala (UEF) ja keskustelua

Lounas (omakustanteinen)

12.30–14.30 Työryhmät

Kahvi

15.00–15.45 Aate-, oppi- ja ideologiahistorian tutkimuksen nykykuva ja tulevaisuus Suomessa –paneeli osallistujat: Sirkka Ahonen, Markku Hyrkkänen, Marja Jalava, Pauli Siljander ja Risto Ikonen pj.

 

Järjestäjät:

Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seura, Suomen Historiallinen Seura ja Suomen Oppihistoriallinen Seura


14.4.2015 18:15 – 20:00. Teologian tohtori Aku Visala: tieteen ja uskontojen suhteesta.


28.4.2015 18.15 – 20:00. Tarja Kallio-Tamminen, Meditaation vaikutus mitattaviin aivotoimintoihin. FT Tarja Kallio-Tamminen kertoo EEG-avusteisen meditaation projektistaan, jossa ihmisen sisäistä todellisuutta hahmotetaan sekä subjektiivisen että objektiivisen metodin kautta. Suoritetuissa aivomittauksissa on käytetty Andrew ja Alexander Fingelkurtsin kehittämää, qEEG-analytiikkaa hyödyntävää BrainMind Audit™ mittausta.

 

28.4.2015 17:00 – 17:45. Väitöskirjaesittely. Tuomas Pernu: Kausaalinen selittäminen naturalistisessa mielenfilosofiassa, https://helda.helsinki.fi/handle/10138/42035

 

12.5.2015 16:15 – 20:00 Teemailta: Filosofian ja empiirisen tieteen kohtaaminen.

16:15    Tervetuloa

Jaakko Hintikka: Luonnonfilosofia kvanttiteoriassa ja kvanttiteoria luonnonfilosofiassa.

Juha Himanka: Edmund Husserlin tieteen kriisistä.

Avril Styrman: Suhteellisuusperiaate ja absoluuttinen samanaikaisuus.

17:50   Kahvitauko 20 min

Ari Lehto: Periodin kahdentuminen: Metafysiikkaa vai empirismiä?

Tuomo Suntola: Voidaanko fysikaalista todellisuutta kuvata ymmärrettävästi?

Keskustelua illan teemasta

 

26.5.2015 18:15 – 20:00. Heikki Mäntylä, Olemassaolosta arkiajattelulla. Fenomenologinen näkökulma todellisuuden ilmenemisestä ihmiselle hänen kokemusmaailmassaan.

 

Esitelmät pidetään Tieteiden talossa, osoitteessa Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki, yleensä salissa 505.

 

http://www.lfs.fi/

 

"Human nature concepts and explaining human behavior"

 

DISCUSSED BY:

Alexander Bird (University of Bristol)

Stephen Downes (University of Utah)

Moderated by Academy professor Uskali Mäki

 

TIME AND PLACE:

Monday 13 April, 16:15-18:00

Metsätalo / Forestry Building, Unioninkatu 40, room 6, 3rd floor

http://www.helsinki.fi/teknos/opetustilat/keskusta/u40/ls6.htm

 

AID is the forum for interdisciplinary conversation coordinated by the Academy of Finland Centre of Excellence in the Philosophy of the Social Sciences, University of Helsinki. For the very idea and the programme, see www.helsinki.fi/tint/aid.htm [1]. For further information, please contact Pekka Mäkelä, pekka.a.makela at helsinki.fi.

 

The event on the University of Helsinki's intranet Flamma:

https://hy.etapahtuma.fi/Default.aspx?tabid=419&id=13277 [2]

 

DESCRIPTION OF TOPIC:

Philosophers of biology and evolutionary biologists have expressed skepticism about human nature concepts. David Hull summarized some of these concerns and elaborated on them in his 1986 paper “On Human Nature”. Hull argues here that human nature is an essentialist notion and has no explanatory use. Human nature is still appealed to by anthropologists and psychologists and several philosophers have recently re-examined the notions of human nature appealed to in these fields. Philosophers such as Edouard Machery and Richard Samuels defend the notions of human nature that they find appealed to by social scientists. Both philosophers maintain that the notions of human nature that they delineate avoid the charge of essentialism presented by Hull and others. Some, such as Timothy Lewens and Grant Ramsey, still maintain that these recently delineated notions of human nature are flawed. They point out that these new human nature concepts do not do well in the face of human variation. Ramsey, along with Paul Griffiths and Elizabeth Cashdan, proposes a concept of human nature that is supposed to encompass human variation. Ramsey proposes and defends a highly encompassing notion of human nature, which is that human nature consists of all the possible life histories of all humans. There is still room for much discussion on the viability of human nature concepts. In this session we will introduce some of the challenges the various human nature concepts confront and guide discussion on these topics.

 

QUESTIONS:

 

1. Are there defensible human nature concepts? / Is there a defensible human nature concept?

2. Are human nature concepts explanatorily useful?

3. Do human nature concepts adequately confront human variation?

4. Can any human nature concepts help explain human variation?

 

READINGS:

 

Bird, A. and E. Tobin "Natural Kinds" Stanford Encylopedia of Philosophy

<http://plato.stanford.edu/entries/natural-kinds/>

Bird, A. "Human Kinds, Interactive Kinds, and Realism about Kinds."

(Unpublished.)

<http://hdl.handle.net/1983/dfbbf9af-6058-428a-91e1-ae00f9048d6e>

Cashdan, E. (2013). "What is a human universal?" Human behavioral ecology and human nature. Arguing About Human Nature. S. M. Downes and E. Machery. New York, Routledge: 71-80.

Griffiths, P. E. (2011). "Our Plastic Nature." Transformations of Lamarckism: From subtle fluids to Molecular Biology. S. B. Gissis and E. Jablonka. Cambridge, MA, MIT Press: 319-330.

Henrich, J., S. Heine, et al. (2010). "The weirdest people in the world."

Behavioral and Brain Sciences 33: 61-83.

Hull, D. L. (1986). "On Human Nature." PSA:Proceedings of the Biennial Meeting of the Philosophy of Science Association 2: 3-13.

Kronfeldner, M., N. Roughley and G. Toepfer (2014). "Recent work on human nature: Beyond traditional essences." Philosophy Compass 9: 642-652.

Machery, E. (2008). "A Plea for Human Nature." Philosophical Psychology 21: 321-329.

Ramsey, G. (2013). "Human nature in a post-essentialist world." Philosophy of Science 80: 983-993.

Samuels, R. (2012). "Science and Human Nature." Royal Institute of

Philosophy Supplement 70: 1-28.


KRITIIKKIKAHVILA

 

Keskiviikkona 8.4. klo 18.00–19.30 Tutkijaliiton ja t&e:n Kritiikkikahvila

ANTIKVARIAATTI SOFIASSA (Vuorikatu 5, 00100 Helsinki)


Aiheena Finanssikapitalismin väkivalta

Keskustelutilaisuudessa Christian Marazzin tuoreesta kirjasta Finanssikapitalismin väkivalta alustaa ja keskustelee yleisön kanssa sen suomentaja Eetu Viren.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tervetuloa!

Tapahtuma facebookissa https://www.facebook.com/events/1553238668276215/

 

--

Taustaa ja kirjatietoa:

Finanssimarkkinoiden romahduksesta liikkeelle lähtenyt kapitalismin kriisi on osoittautunut erittäin pitkäkestoiseksi ja siten systeemiseksi eikä ohimeneväksi kriisiksi. Kriisistä on syytetty niin pankkiirien ahneutta kuin finanssimarkkinoiden sääntelyn puutetta. Kuitenkaan myöskään valtioiden toimet eivät ole onnistuneet lopettamaan kriisiä, vaan niiden käyttämät keinot ovat osoittautuneet yhtä puutteellisiksi kuin markkinoiden itsesäätely. Christian Marazzi tarjoaa kirjassaan poikkeuksellisen syvällisen katsauksen kriisin rakenteellisiin syihin työn ja tuotannon muutoksissa sekä kapitalismin maantieteellisessä dynamiikassa. Hän osoittaa, että finanssikapitalismi merkitsee äärimmäistä väkivaltaa ihmisten elämää ja tulevaisuutta kohtaan mutta ei historiallisena poikkeuksena vaan sääntönä, sillä kapitalistinen yhteiskuntamalli perustuu lisäarvon tuottamiseen keinolla millä hyvänsä. Siksi finanssikapitalismin väkivallasta vapautuminen edellyttää myös työn ja tuotannon, kulutuksen ja tulonjaon muotojen radikaalia muutosta.

 

”Nykyinen kriisi on systeeminen, ja sen myötä koko taloudellinen, poliittinen ja kulttuurinen malli on romahtamassa omien ristiriitojensa paineesta. Kyse on yhteiskuntamallin romahduksesta, ja nyt raivo, illuusioiden hajoaminen, epäluottamus ja protestit pakottavat tarkastelemaan itse kapitalismin rajoja.”

 

Christian Marazzi on taloustieteen tohtori ja toimii sosiaalitutkimuksen professorina italiankielisen Sveitsin ammattikorkeakoulussa. Hän on kirjoittanut postfordistisen tuotannon muutoksista ja talouden finanssivetoistumisesta useita kirjoja, joista on aiemmin suomennettu Pääoma ja kieli (2006). 

 

Suomennos on julkaistu Tutkijaliiton Polemos-sarjassa ja siitä löytyy lisätietoja Tutkijaliiton verkkosivuilta www.tutkijaliitto.fi


Filosofiakahvila Kuopiossa. Kevään 2015 teemana: "Talous ja omistus"

 

- tiistaisin 27.1.,17.2.,10.3. ja 7.4. klo 17 - 19

- Kuopion kaupunginkirjaston kahvilassa

- tilaisuudet ovat kaikille avoimia ja maksuttomia, ei ennakkoilmoittautumista

 

7.4. Velkaantunut ihminen, Anna Tuomikoski, FM, kääntäjä

 

ks. http://snellmankesayliopisto.fi/s/kurssit/Yleissivist%C3%A4v%C3%A4%20opetus/5903/Filosofiakahvila


Filosofian illat teemana 'Eläin'

 

Pääkirjasto Metso Pietilä-sali klo 18

Ke 1.4. Akrasia, eli miksi ihmiset syövät lihaa; Elisa Aaltola, FT, filosofian dosentti


"Lihansyöjän paradoksi" on termi, jolla viitataan länsimaissa yleistyneeseen tapaan korostaa eläinrakkautta samalla, kun lihan kulutus kasvaa. Luennolla aihetta lähestytään vanhan filosofisen termin "akrasia" kautta. Akrasia on tila, jonka puitteissa tiedämme jonkin teon olevan moraalisesti arveluttava, mutta silti syyllistymme siihen. Keskiössä ovat erityisesti neljän suuren klassikon (Platon, Aristoteles, Spinoza ja Descartes) näkemykset akrasiasta: miten heidän filosofiaansa voidaan soveltaa niihin nykypäivän ratkaisuihin, jotka koskevat ihmisen suhdetta muihin eläimiin?

 

Ke 6.5. Linnut ja ajattelu; luennoitsija FT, tutkijatohtori Karoliina Lummaa

Mitä lintu tietää? Mitä linnuista voi tietää? Miten konkreettiset suhteemme lintuihin vaikuttavat ajatteluumme ja kulttuuriimme? Miten ajatella lintuja ilmastonmuutoksen ja muiden maailmanlaajuisten ympäristökriisien aikana?

 

Linnut ovat aina olleet ihmisille merkityksellisiä: kulttuurisina symboleina, osana elinkeinoon liittyviä käytäntöjä ja perinteitä, harrastamisen ja tieteen kohteina sekä hyvän ja pahan enteinä. "Linnut ja ajattelu" -esitelmässä pohditaan syitä ja selityksiä näille kulttuurisille merkityksille. Lähtökohtana on lintujen konkreettinen vaikuttavuus. Linnut ovat ruumiillisilla piirteillään, äänillään ja eleillään sekä muilla linnun-ominaisuuksillaan vaikuttaneet merkityksiin, joita niille on annettu sekä tapoihin, joilla niitä on esitetty esimerkiksi kirjallisuudessa ja taiteessa. Näin todelliset linnut ovat aina eri tavoin mukana ajattelussamme.

 

Filosofiasta, luonnontieteestä ja taiteista poimittujen esimerkkien rinnalla lintujen ja ajattelun suhdetta tarkastellaan posthumanistis-uusmaterialistisen teorian mahdollistamana kysymyksenä – illan aikana on siis tilaisuus keskustella lintujen rinnalla myös näistä filosofisista suuntauksista!

 

FT Karoliina Lummaa (TY) tutkii runouden lintukuvausten ja ilmaisumuotojen yhteyksiä lintujen ääntelyyn, ruumiillisuuteen, käyttäytymiseen ja elinympäristöihin. Hänen julkaisuihinsa kuuluvat väitöskirja suomalaisesta linturunoudesta sekä artikkeleita ja yhteistyössä toimitettuja antologioita runoudentutkimuksesta, monitieteisestä ympäristötutkimuksesta ja posthumanismista.


Tampereen kaupunginkirjasto (http://kirjasto.tampere.fi) järjestää tilaisuudet yhteistyössä filosofisen aikakauslehden niin & näin (http://netn.fi) kanssa.